RAVISTA: Freiburg – Grön i flera betydelser

I början av mars åkte jag till Freiburg, en stad i storlek ungefär med Tammerfors, i Tyskland för att hälsa på en vän som är där på utbyte. Innan resan råkade jag komma in på Freiburgs hemsida och det var först då det slog mig att min vän studerar i en av de städer i Europa, och kanske även världen, som satsat mest på miljövänlighet och hållbar utveckling. Plötsligt blev målet med min resa inte endast att få träffa min vän utan jag började även fundera på hur en stad som redan länge haft hållbar utveckling som ett av sina huvudmål kan se ut. Syns detta i stadsbilden, är det något som man förstår direkt man anländer till staden eller ser det ut som i vilken annan europeisk stad som helst?

För flyg- och tågresan dit skrev jag ut en broschyr av Freiburg stad om ”den gröna staden Freiburg”, som beskrev deras sett att se på hållbar utveckling och metoder att förbättra hållbarheten. Jag bläddrade förstrött i den och fick en bild av att staden faktiskt inte avser endast förnybar energi och solpaneler, då de syftar på den gröna staden, även om detta är vad staden, även kallad Tysklands soligaste stad, kanske är mest känd för. Här påstås även avfallssortering och -hantering vara något av en sport och kollektivtrafiken i form av ett fungerande spårvagnsnät sägs betjäna 65 % av stadens befolkning.

Men det första jag lade märke till då jag anlände till Freiburg var nog ändå grönskan. Kanske berodde det på att våren här var i full gång, till skillnad från i det Finland jag lämnat, men växtlighet, både i form av dagvattenshantering och i rekreations- och stadsbildsupplyftande syfte, är även en del av Freiburgs stadspolitik. Det växer gräs mellan spårvagnsskenorna, alla gångvägar är kantade med buskar i mängder och på vägrampernas kanter och branta stödmurar växer täckande klängväxter.

Grönskan slutade heller inte här. Precis intill Freiburgs gamlastad och stadskärna ligger Schlossberg, ett 456 meter högt skogsbeklätt berg. Från bergets topp har man utsikt över hela Freiburg, men också tillgång till vandringsrutter i mängder, som fortsätter in i det stora skogsområdet Schwarzwald, innefattandeTysklands näst största naturreservat med en area på 370 000 hektar. Tänk att kunna bege sig ut på en flera timmars vandringstur längs skogsstigar och -vägar, över berg och öppna ängar, och detta direkt från gågatan i centrum. Det märks även i övrigt att tyskarna älskar att vandra och kanske är det därför man i Freiburg är mycket mån om sin omkring natur. Hela 90% av stadens skogsmark utgör skyddat landskapsområde och innefattar samtidigt 450km vandringsleder, något som även lockar nästan fyra miljoner besökare till området årligen.

Förutom vandrandes kan man även med tåg ta sig ut till omkringliggande byar, sjöar och odlingslandskap. Rälstrafiken utgör en viktig del av stadens trafikpolitik och förutom tågtrafiken utgör ett välutbyggt spårvagnsnät grunden för stadens fungerande kollektivtrafik. Lugnet, som till stor del berodde på frånvaron av bilar, var också något jag direkt lade märke till då jag anlände till staden. Hela kärncentrumet är bilfritt, bestående av endast gågator och spårvagnsrutter, men också studentbyn är mer eller mindre avgasfri och påminner om ett stort parkområde med ett antal bostadshus utplacerade intill spårvagnshållplatsen.

Solpaneler täckte såklart de flesta hustak, men till min förvåning skymtade endast tre vindmöllor i horisonten. Vindkraft var något jag hade väntat mig också skulle vara stort här. Om detta var på grund av djurskydd, dåliga vindförhållanden eller av annan orsak fick jag inte klart för mig, men som Tysklands soligaste stad kanske satsningen på solenergi är mer lönsam i Freiburg.

DSC_0039 DSC_0050 DSC_0063 DSC_0074 DSC_0093 DSC_0102

RAVISTA- Linnan puutarhassa

linna

Aurinkoinen kevätpäivä Skotlannissa, kukkivat narsissit ja poluilla juoksenteleva iloinen päiväkotiryhmä. Fyvien linna Aberdeenshiressa tarjoaa upean elämyksen tiluksille käyskentelevälle. Mutta kuka päättää, mihin muotoon koristepensas leikataan? Olisiko linnan puutarhurin työ unelma-ammatti tentteihin väsyneelle maisema-arkkitehtiopiskelijalle?

Fyvie castle on yksi Skotlannin suurimmista ja vaikuttavimmista linnoista. Linnan historia ulottuu 1200-luvulle ja jokainen sitä hallinneesta viidestä suvusta on lisännyt linnaan tornin. Linnaa on muokattu keskiaikaisesta linnoituksesta eri aikojen muotivirtausten mukaisesti, ja sen nähtävyyksiin kuuluvat myös katetut tenniskenttä ja keilailurata.  Puutarha koostuu perusbrittiläisistä aineksista; keittiöpuutarhasta, hedelmätarhasta ja metsäisestä, villistä puutarhasta. Aikaisemmin keittiöpuutarha oli aivan linnan vieressä, mutta esteettisten arvojen korostuessa linnan välitön ympäristö muutettiin ’pleasure garden’ tyyppiseksi puutarha-alueeksi, jossa on tarkoitus vain viihtyä. Tilukset maisemoitiin 1800-luvulla viktoriaanisten ihanteiden mukaisesti. Tällöin linnan läheisestä suoalueesta tehtiin tekojärvi. Vielä 1900-luvun alussa linnan asukkaat saivat nauttia viikunoista ja persikoista, joita kasvatettiin suuressa kasvihuoneessa.

Linna siirtyi vuonna 1984 the National Trust for Scotland- säätiön hallintaan. Se avattiin laajoine taide- ja antiikkikokoelmineen yleisölle. Linnaa kehitettiin aluksi turistikohteena nimenomaan rakennusten ehdoilla ja puutarhaa ja maisemaa pidettiin toissijaisina. Puutarhaan suunniteltiin ja istutettiin avaamisen yhteydessä amerikkalainen puutarha kunnianosoituksena sen omistaneen suvun yhteyksillä Pohjois-Amerikkaan. Hedelmäpuutarhasta tehtiin avaamisen yhteydessä parkkipaikka. Linnassa järjestetään nykyisin paljon yksityistilaisuuksia, kuten häitä. Sen puutarhat ovat avoimia vieraille, sisätiloihin on pääsymaksu. Linnassa toimii myös kahvila.

Puutarha-alueita on viime aikoina kehitetty ja parkkipaikkaakin maisemoitu esimerkiksi kirsikkapuiden avulla. Linnan puutarhan suunnittelusta ja siellä tehtävistä töistä vastaa pääpuutarhuri Gordon Thomson. Hänen suurimpana projektinaan on ollut keittiöpuutarhan eli muureilla suljetun puutarhan osan uudistaminen ja parantaminen. Keittiöpuutarhaan on istutettu perinteisiä skotlantilaisia hedelmäpuita ja –pensaita sekä vihanneksia ja yrttejä. Ympäristönäkökohtien merkitys on korostunut linnan puutarhan hoidossa viime vuosikymmenenä. Vihannekset ja hedelmät kasvatetaan luomuna ja metsiin jätetään esimerkiksi lahopuuta aikaisempaa enemmän. Puutarhassa puuhastelevat myös läheisen päiväkodin lapset, mikä on esimerkillistä ympäristökasvatusta ja puutarhalle hyvää mainosta koko yhteisössä.

 

metsä

Villiä metsäpuutarhaa

 

kulku

Kulku hedelmätarhaan

 

kirsikka

Kirsikkapuita hedelmätarhassa

 

parkki

Entistä hedelmätarhaa, taustalla entisen kasvihuoneen seinät

 

 

walled

Keittiöpuutarha eli walled garden

 

walled_2

Kasvimaa keittiöpuutarhassa

Saatavilla oleva rahoitus vaikuttaa voimakkaasti puutarhan kehittämiseen. The National Trust for Scotland- säätiön toimintaan liittyy mielenkiintoisia piirteitä: pääpuutarhurin odotetaan hankkivan projekteilleen rahoitusta myymällä metsistä polttopuuta ja puutarhasta vihanneksia. Myös yksityisten ihmisten lahjoitusten merkitys rahoituksessa on suuri. Suurin kuluerä ja tällä hetkellä niukin resurssi puutarhan hoitamisessa on henkilöstö – tätä voidaan paikata vapaaehtoistyöllä. Hakemuksia vapaaehtoistyöhön puutarhassa on tullutkin viime aikoina erityisen paljon; puutarhanhoidosta on tulossa Skotlannissa entistä trendikkäämpää. Puutarhassa työskentelee pääpuutarhurin lisäksi alipuutarhuri ja kausipuutarhuri. Henkilöstön määrä on tiluksien laajuuteen verrattuna hyvin vähäinen. Aikaisemmin pelkästään hedelmäkasvihuoneessa oli töissä kolme kokopäiväistä puutarhuria.  Käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat voimakkaasti puutarhan suunnitteluun: kitkemistä vaativia alueita pyritään vähentämään erilaisilla maanpeitekasveilla, kukkapenkkien nurmettamisella sekä katteiden käyttämisellä. Vihannesten kasvukausi on alueella suurin piirtein yhtä pitkä kuin Suomessa – istutustöihin päästään toukokuussa. Muuten puutarhatöitä voidaan tehdä ympäri vuoden lumen ja roudan puuttuessa, mutta esimerkiksi rikkakasvien kasvukausi on vastaavasti pidempi. Tämän vuoksi ympärivuotinen työvoimantarve on suurempi kuin Suomessa. Pääpuutarhuri vastaa paitsi puutarhan suorittavista töistä myös suunnittelusta ja alueiden kartoituksesta. Alueet kartoitetaan perinteisillä menetelmillä eli käsin, eikä esimerkiksi paikkatietojärjestelmiä käytetä ollenkaan. Puutarhureilla ei ole juuri muodollista koulutusta vaan he oppivat menetelmät työssään. Pääpuutarhuri Gordon Thomson oli ensin harjoittelussa taimitarhalla ja kävi käytännön työn ohella kirjekurssin puutarhanhoidosta. Ennen Fyvie- linnan työtä hän oli toisen linnan alipuutarhurina. Puutarhurin palkka ei ole erityisen kilpailukykyinen johtuen alueen korkeista asumiskustannuksista ja haussa olevaan alipuutarhurin paikkaan on tullut vain muutamia hakemuksia. Säätiö on palkanmaksajana kuitenkin varma ja se on pystynyt viime vuosina maksamaan esimerkiksi palkankorotuksia, jotka Britannian julkisella sektorilla on suureksi osaksi jäädytetty.

Linnan nykyinen pääpuutarhuri on onnistunut parantamaan puutarhan asemaa tärkeänä ulkoilualueena ja historiallisena kohteena. Puutarhan hyvän hoidon ja suunnittelun lisäksi viestinnällä on ollut tässä suuri merkitys. Koko linnan alue on lanseerattu virallisesti nimellä Fyvie castle & gardens  aikaisemman Fyvie castle:n sijaan ja puutarhaan on tulossa kasvien historiaa esitteleviä opasteita. Huolellisen suunnittelun avulla puutarhasta voidaan kehittää erityistä perinnepuutarhaa, ja profiilin nostaminen auttaa hankkeiden rahoittamisessa. Onkin kiinnostavaa, miten kiinteistön suhde ympäristöönsä on viime vuosisadan aikana muuttunut: aikaisemmin linnanherrat olivat voimakkaita vallankäyttäjiä, joilta odotettiin hyväntekeväisyyttä. Nyt linnan puutarha on riippuvainen sitä ympäröivästä yhteisöstä ja sen panoksesta alueiden kehittämiseen ja ylläpitoon.

 

kotti

Lähteet:

Pääpuutarhuri Gordon Thomsonin haastattelu, Fyvie Castle & Gardens esite, kirjeenvaihto Robert Grantin kanssa (Head of Gardens & Designed Landscapes, NTS)

Lisätietoa:

Fyvie castle, virallinen kotisivu http://www.nts.org.uk/Property/Fyvie-Castle/

An Inventory of Gardens & Designed Landscapes in Scotland (1987) (Vols 1-5)  http://www.historic-scotland.gov.uk/gardens

Researching historic gardens in Scotland: a guide to information sources http://www.snh.gov.uk/publications-data-and-research/publications/search-the-catalogue/publication-detail/?id=1090