RAVISTA – Kaupunkimehiläiset

Pauligin huvilan takana Helsingin Töölössä on kaupunkimehiläistarha

Kaupunkiviljelystä on viime vuosina tullut suosittua, ja mukana on tullut kaupunkimehiläisten tarhaus. Aalto-yliopistokin on trendikkäästi mukana kolmivuotisessa kaupunkimehiläisiin liittyvässä biotaideprojektissa. Kuulostaa äkkiseltään paitsi hauskalta, myös vähän hassulta. Onko kyseessä samanlainen villitys, kuin katto- ja seinäpuutarhat, joiden hyöty vaivaan ja vaadittaviin rakenteisiin nähden joskus osoittautuu epäkäytännöllisen pieneksi? Miksi mehiläisiä siis kannattaa tarhata kaupungissa?

Mehiläisten sukupuutto

Mehiläisten katoaminen on muodostunut maailmanlaajuiseksi ongelmaksi. Pääsyynä pidetään mehiläisille vaarallisia torjunta-aineita, jotka kiellettiin EU:ssa viime keväänä.  Albert Einsteinin kerrotaan sanoneen, että jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviäisi vain pari vuotta. Sukupuutto ei Tiede-lehden mukaan olisi edessä, mutta maailmanlaajuinen ruokahuolto kärsisi. Yli kolmannes ihmiskunnan ravinnosta on suoraan tai mutkan kautta riippuvaista mesipölyttäjistä. Monilla mehiläisviljelyyn erikoistuneilla nettisivuilla kerrotaankin kuinka mehiläistarhaaja on maailmanparantaja.

Kaupunkiinko?

Suurissa kaupungeissa on viljelty mehiläisiä jo pitkään esim. Pariisin oopperatalon katolla. Helsingistä niitä löytyy ainakin Lasipalatsin katolta, ravintola Savoyn kattoterassilta ja Yhdysvaltain suurlähetystön pihalta Kaivopuistosta. Myös Ravintolakoulu Perholla on pesiä Töölössä. Urbaanin ympäristön etu on mesikasvilähteiden määrä ja kasvukausi. Kaupungissa on ympäröivää maaseutua lämpimämpää, on kasvukausi ja siten myös mesikausi pidempi.  Kukkalajeja voi olla paljon enemmän kuin maaseudulla, mikä antaa hunajaan myös oman erityisen makunsa. Saasteita ei ilmeisesti tarvitse pelätä, vaan kaupunkihunajan väitetään olevan itse asiassa puhtaampaa, koska kaupungeissa käytetään maaseutuhunajaa vähemmän hyönteismyrkkyjä ja torjunta-aineita.

Mehiläiset eivät pistä, ellei niitä erityisesti häiritä. Kahviloiden asiakkaat saavat olla rauhassa, koska mehiläiset eivät ole kiinnostuneet ihmisten ruoasta ja juomasta. Itse asiassa mehiläisten läsnäolon voi sanoa lisäävän kaupunkien viihtyisyyttä, koska auttavat kukkien ja muiden mesipölyttäjiä vaativien kasvien viljelyssä. Samalla kaupunkilaisten hyötypuutarhojen sadon määrä ja laatutaso paranevat. Mehiläisistä on hyötyä yllättävissä tapauksissa, kuten lehmuksen lehdillä elävien kirvojen vähentämisessä. Lehmuksenkorukirvojen erite ns. mesikaste aiheuttaa helposti hajuhaittoja. Viimekesänä ilmiö herätti huomiota Esplanadilla, kun erite pudotessaan kivituhkalle alkoi haista.

Kokemuksia kaupunkimehiläisistä

Stadin tarhaajien ja hunajafrendien puheenjohtajan Markku Pöyhösen mukaan kokemukset kaupunkimehiläisistä ovat olleet niin hyviä, että  niiden tarhaamista on kokeiltu aina vain kummallisemmissa paikoissa. Mehiläisiä on itse asiassa pidetty  Helsingissä jo kymmenen vuotta. Kattopaikat ovat tähän asti toimineet moitteetta.  Vain Kaapelitehtaan katolta on jouduttu siirtämään pesät pois, koska lähistöllä ei ollut tarjolla tarpeeksi ruokaa mehiläisille. Ravintola Savoyn keittiöpäällikkö Kari Aihisen mukaan katolta on vuonna 2012 kerätty 220 kg hunajaa, joiden maku vaihtelee mehiläisten ruokavaliosta riippuen. Alkukesästä mukana on vivahde Esplanadin lehmuksista. Lehmushunaja onkin kaupunkitarhojen erikoisuus, sitä ei saa maaseudulta. Pauligin huvilan takapihalla Töölössä tuotetaan puhdasta lehmushunajaa vuodessa n. 50 kg. Sen tuntee koostumuksesta, väristä ja erityisesti mausta, joka on mintunomainen ja vahva, kuvailee  Merja-Riitta Laurila Stadin tarhaajista ja hunajafrendeistä. Lasipalatsin katonkin mehiläistarhaus vaikuttaa onnistuneelta: hunajaa tuli jo ensimmäisenä kesänä 74 kiloa. Projektin alkupäivinä tosin tuuli sieppasi mehiläisparven ja lennätti sen sisäpihan terassialueelle. Auringon taas paistaessa ne löysivät takaisin pesään.

Mehiläiset suunnittelussa

Eri kaupunkien järjestyssäännöt suhtautuvat eri tavoin mehiläistarhaukseen, joten ensimmäisenä kannattaa ottaa selvää niistä. Mehiläiset lentävät noin kolmen kilometrin säteellä mehiläispesästä, joten tällä alueella tulisi olla riittävästi kukkivia mesikasveja, mielellään myös pesän välittömässä läheisyydessä. Paikka ei saa olla liian paahteinen kesähelteellä, muttei täysin varjossakaan. Pesän edessä tulee olla muutama metri tilaa ennen kulkuväylää, jotta mehiläiset pesästä lähtiessään saavuttavat lentokorkeutensa eivätkä törmää ohikulkeviin ihmisiin. Toinen vaihtoehto on rakentaa tarhan ympärille tarpeeksi korkea puinen aita, jotta mehiläiset lentävät ohi kulkevien ihmisten ylitse. Yhdysvaltalainen kaupunkiviljelijöiden internetyhteisö Urban Farm Online suosittelee noin kahta ja puolta metriä. Stadin mehiläistarhaajien ja hunajafrendien Markku Pöyhösen mukaan vähintään puolentoista metrin aita tai kasvillisuus on hyvä ympäröidä mehiläistarhoja, koska mehiläiset voivat törmätä ihmisiin vielä viidenkymmenenkin metrin kohdalla, mikäli ihmisten ja mehiläisten reitit kohtaavat. Tilaa tarvitaan myös pesän ympärillä tapahtuvia hoitotoimenpiteitä varten. Paikan tuleekin olla helppopääsyinen. Rakennusten katot ovat periaatteessa hyviä paikkoja mehiläispesille, mutta jopa kymmenien kilojen painoisten hunajalaatikoiden kantaminen alas katolta kannattaa huomioida. Mehiläistarhan sijoittaminen kaupunkiviljelmien yhteyteen voi olla hyvä ratkaisu. Silloin hyötyvät sekä kasvit että mehiläiset. Yhden mehiläispesän hankinta aiheuttaa hoitoon tarvittavine välineineen kaikkineen kustannuksia noin neljästä sadasta tuhanteen euroon.

 

Linkkejä:

Mehiläiset muuttavat Helsinkiin http://www.hs.fi/kaupunki/Mehil%C3%A4iset+muuttivat+Lasipalatsin+katolle+Helsinkiin/a1369187013735

Kaupunkiviljely ja mehiläiset http://www.dodo.org/kvdodoorg/miten/mehilaiset-apuun/

Urban Farm Onlinen vinkit aloittelijalle http://www.urbanfarmonline.com/urban-livestock/bee-keeping/start-beehive.aspx

Käytännön ohjeet mehiläistarhauksen aloittamiseen http://www.slideshare.net/hunajanet/minustako-mehilistarhaaja

Mehiläishoitajien yhdistys http://www.mehilaishoitajat.fi/

Kritiikkiä: kaupunkimehiläistarhauksen riskit http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2392608/Keeping-bees-cities-actually-BAD-City-hives-run-risk-insect-starvation.html

Mehiläisten sukupuutto http://www.hs.fi/tiede/a1362125757071

Kaupunkimehiläisiin liittyvä biotaideprojekti http://melliferopolis.net/