RAVISTA – Vallisaari

Vallisaaressa, vanhassa linnoitussaaressa Suomenlahden rannikolla aivan Helsingin edustalla, puhaltaa muutoksen tuulet. Vallisaari on siirtynyt Metsähallituksen haltuun Puolustusvoimilta, ja nyt suunnitellaan sen avaamista yleisölle kesällä 2016. Saareen voi päästä nykyäänkin lautalla opastetulle vierailulle. Suunnitteilla on, että saarella voisi käydä myös itsenäisesti, esimerkiksi piknikillä tai retkeilemässä.

Vallisaaren tulevaisuus

Vanhojen sotajäännösten vuoksi saari on ollut suljettu arvokkaan kulttuurihistorian suojelemiseksi, mutta myös turvallisuussyistä muinaisten räjähteiden vuoksi. Uhkaa näistä ei kuitenkaan enää ole. Viimeisempien, Metsähallituksen tekemien luonto- ja kulttuuriperintökartoituksien mukaan virkistys- ja matkailutoimintaa voitaisiin nykyisellään saaressa kehittää. Kysymyksenä onkin, täsmälleen miten paljon saarta voidaan avata yleisölle ja samalla suojella kuitenkin saaren arvokasta luontoa ja kulttuurihistoriaa?

Kuulostaa maisema-arkkitehdille sopivalta kysymykseltä! Maisema-arkkitehti Hanna Hannula onkin jo tehnyt diplomityön aiheesta nimikkeellä ”Muutoksen tuulia sotilassaarilla”. 101 sivun pituisessa diplomityössään hän on lähestynyt aihetta monipuolisesti – mikä on saaren asema Helsingin saariston joukossa? Mitkä ovat saaren luonnon ja historian asettamat lähtökohdat? Virkistyskäytön idealuonnoksessa hän on esittänyt ehdotuksia reittien ja oleskelupaikkojen kehittämisestä.

Opastetulla vierailulla käyneille Metsähallitus on järjestänyt nettikyselyn, jossa pääsee myös ilmaisemaan mielipiteensä. Millaisia palveluja saarelle tulisi sallia (esim. ravintola, hotelli)? Tulisiko rakentamista sallia ollenkaan vai jättää saari luonnontilaiseksi? Miten reitistöä voisi kehittää? Millaisia yhteyksiä saarelle tulisi olla Kauppatorilta kulkevan lautan lisäksi (esim. ympäröiviin saariin)?

Vierailu saarella

Kävin saarella aivan elokuun lopulla viimeisenä työpäivänäni puistotyöntekijänä. Risteily oli Staran työntekijöille, ja päätin tulla mukaan, olihan viimeinen työpäiväni. Laineiden liplatellessa istuin lautalla läppärini kanssa, odottaen mitä historian mysteerejä vastarannalla odottaa.

Vastassa odotti näkymää hallitseva vanha tiilinen rakennus. Kiersimme saarta kuunnellen selostusta monimuotoisesta perhoslajistosta, ohitimme tervaleppälehdon ja kävimme näkemässä erilaisia sodanaikaisia pattereita. Nämä sotajäännökset olivat ehdottamasti retken kohokohta.  Patterit herättivät jonkinlaisen tarinanomaisen tunnelman. En osaa kuvitella, millaista saarella on ollut, kun patterit ovat olleet käytössä, mutta nyt ne olivat seesteisiä artifakteja kauniissa auringonpaisteessa.

Kuva4673

Patterit ja muut sodanaikaiset jäänteet kertovat saareen tarinaa hienolla tavalla. Koko tarinaa et voi nähdä, mutta sen palasia löydät, mitä enemmän saarta tutkit.

 

Kuva4686t

Ehdottomasti hienoin oli Aleksanterin patteri, joka tulisi ehdottomasti kokea paikan päällä. Aleksanterinpatteria on suunniteltu kunnostettavan käytettäväksi tapahtumapaikkana – tällöin hienoihin holvitiloihin saataisiin valot ja sisätilat pääsisivät taas edustamaan.

Aleksanterinpatteri

Vai olisiko se sittenkin parempi mysteerisen pimeänä lepakkojen asuinsijana?

 

Kuva4674

Luonnon hiipivä yliote rakenteista on osa saaren viehätystä.

 

Kuva4670

Saarelta on näkymiä ympäröivään saaristoon, esimerkiksi Suomenlinnaan.

Tulisiko saarta avata enemmän yleisölle ja tapahtumille, vai tulisiko se jättää koskemattomaksi? Tietenkin, mitä on pala historiaa, jos sitä ei kukaan näe. Mitä mieltä olet?

 

 

Lisätietoa:

https://www.facebook.com/Vallisaari

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Hankkeet/VallisaariKuninkaansaari/Sivut/etusivu.aspx

http://retkipaikka.fi/vapaa/uskoisitko-etta-tama-paikka-on-helsingissa-vallisaari-yllattaa-kavijan/

Hannula, Hanna (2010) Muutoksen tuulia sotilassaarilla. Vallisaaren ja Kuninkaansaaren historian ja nykytilan tarkastelu sekä kehittämissuuntia. Diplomityö. Aalto-yliopisto, arkkitehtuurin laitos.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *