RAVISTA- Linnan puutarhassa

linna

Aurinkoinen kevätpäivä Skotlannissa, kukkivat narsissit ja poluilla juoksenteleva iloinen päiväkotiryhmä. Fyvien linna Aberdeenshiressa tarjoaa upean elämyksen tiluksille käyskentelevälle. Mutta kuka päättää, mihin muotoon koristepensas leikataan? Olisiko linnan puutarhurin työ unelma-ammatti tentteihin väsyneelle maisema-arkkitehtiopiskelijalle?

Fyvie castle on yksi Skotlannin suurimmista ja vaikuttavimmista linnoista. Linnan historia ulottuu 1200-luvulle ja jokainen sitä hallinneesta viidestä suvusta on lisännyt linnaan tornin. Linnaa on muokattu keskiaikaisesta linnoituksesta eri aikojen muotivirtausten mukaisesti, ja sen nähtävyyksiin kuuluvat myös katetut tenniskenttä ja keilailurata.  Puutarha koostuu perusbrittiläisistä aineksista; keittiöpuutarhasta, hedelmätarhasta ja metsäisestä, villistä puutarhasta. Aikaisemmin keittiöpuutarha oli aivan linnan vieressä, mutta esteettisten arvojen korostuessa linnan välitön ympäristö muutettiin ’pleasure garden’ tyyppiseksi puutarha-alueeksi, jossa on tarkoitus vain viihtyä. Tilukset maisemoitiin 1800-luvulla viktoriaanisten ihanteiden mukaisesti. Tällöin linnan läheisestä suoalueesta tehtiin tekojärvi. Vielä 1900-luvun alussa linnan asukkaat saivat nauttia viikunoista ja persikoista, joita kasvatettiin suuressa kasvihuoneessa.

Linna siirtyi vuonna 1984 the National Trust for Scotland- säätiön hallintaan. Se avattiin laajoine taide- ja antiikkikokoelmineen yleisölle. Linnaa kehitettiin aluksi turistikohteena nimenomaan rakennusten ehdoilla ja puutarhaa ja maisemaa pidettiin toissijaisina. Puutarhaan suunniteltiin ja istutettiin avaamisen yhteydessä amerikkalainen puutarha kunnianosoituksena sen omistaneen suvun yhteyksillä Pohjois-Amerikkaan. Hedelmäpuutarhasta tehtiin avaamisen yhteydessä parkkipaikka. Linnassa järjestetään nykyisin paljon yksityistilaisuuksia, kuten häitä. Sen puutarhat ovat avoimia vieraille, sisätiloihin on pääsymaksu. Linnassa toimii myös kahvila.

Puutarha-alueita on viime aikoina kehitetty ja parkkipaikkaakin maisemoitu esimerkiksi kirsikkapuiden avulla. Linnan puutarhan suunnittelusta ja siellä tehtävistä töistä vastaa pääpuutarhuri Gordon Thomson. Hänen suurimpana projektinaan on ollut keittiöpuutarhan eli muureilla suljetun puutarhan osan uudistaminen ja parantaminen. Keittiöpuutarhaan on istutettu perinteisiä skotlantilaisia hedelmäpuita ja –pensaita sekä vihanneksia ja yrttejä. Ympäristönäkökohtien merkitys on korostunut linnan puutarhan hoidossa viime vuosikymmenenä. Vihannekset ja hedelmät kasvatetaan luomuna ja metsiin jätetään esimerkiksi lahopuuta aikaisempaa enemmän. Puutarhassa puuhastelevat myös läheisen päiväkodin lapset, mikä on esimerkillistä ympäristökasvatusta ja puutarhalle hyvää mainosta koko yhteisössä.

 

metsä

Villiä metsäpuutarhaa

 

kulku

Kulku hedelmätarhaan

 

kirsikka

Kirsikkapuita hedelmätarhassa

 

parkki

Entistä hedelmätarhaa, taustalla entisen kasvihuoneen seinät

 

 

walled

Keittiöpuutarha eli walled garden

 

walled_2

Kasvimaa keittiöpuutarhassa

Saatavilla oleva rahoitus vaikuttaa voimakkaasti puutarhan kehittämiseen. The National Trust for Scotland- säätiön toimintaan liittyy mielenkiintoisia piirteitä: pääpuutarhurin odotetaan hankkivan projekteilleen rahoitusta myymällä metsistä polttopuuta ja puutarhasta vihanneksia. Myös yksityisten ihmisten lahjoitusten merkitys rahoituksessa on suuri. Suurin kuluerä ja tällä hetkellä niukin resurssi puutarhan hoitamisessa on henkilöstö – tätä voidaan paikata vapaaehtoistyöllä. Hakemuksia vapaaehtoistyöhön puutarhassa on tullutkin viime aikoina erityisen paljon; puutarhanhoidosta on tulossa Skotlannissa entistä trendikkäämpää. Puutarhassa työskentelee pääpuutarhurin lisäksi alipuutarhuri ja kausipuutarhuri. Henkilöstön määrä on tiluksien laajuuteen verrattuna hyvin vähäinen. Aikaisemmin pelkästään hedelmäkasvihuoneessa oli töissä kolme kokopäiväistä puutarhuria.  Käytettävissä olevat resurssit vaikuttavat voimakkaasti puutarhan suunnitteluun: kitkemistä vaativia alueita pyritään vähentämään erilaisilla maanpeitekasveilla, kukkapenkkien nurmettamisella sekä katteiden käyttämisellä. Vihannesten kasvukausi on alueella suurin piirtein yhtä pitkä kuin Suomessa – istutustöihin päästään toukokuussa. Muuten puutarhatöitä voidaan tehdä ympäri vuoden lumen ja roudan puuttuessa, mutta esimerkiksi rikkakasvien kasvukausi on vastaavasti pidempi. Tämän vuoksi ympärivuotinen työvoimantarve on suurempi kuin Suomessa. Pääpuutarhuri vastaa paitsi puutarhan suorittavista töistä myös suunnittelusta ja alueiden kartoituksesta. Alueet kartoitetaan perinteisillä menetelmillä eli käsin, eikä esimerkiksi paikkatietojärjestelmiä käytetä ollenkaan. Puutarhureilla ei ole juuri muodollista koulutusta vaan he oppivat menetelmät työssään. Pääpuutarhuri Gordon Thomson oli ensin harjoittelussa taimitarhalla ja kävi käytännön työn ohella kirjekurssin puutarhanhoidosta. Ennen Fyvie- linnan työtä hän oli toisen linnan alipuutarhurina. Puutarhurin palkka ei ole erityisen kilpailukykyinen johtuen alueen korkeista asumiskustannuksista ja haussa olevaan alipuutarhurin paikkaan on tullut vain muutamia hakemuksia. Säätiö on palkanmaksajana kuitenkin varma ja se on pystynyt viime vuosina maksamaan esimerkiksi palkankorotuksia, jotka Britannian julkisella sektorilla on suureksi osaksi jäädytetty.

Linnan nykyinen pääpuutarhuri on onnistunut parantamaan puutarhan asemaa tärkeänä ulkoilualueena ja historiallisena kohteena. Puutarhan hyvän hoidon ja suunnittelun lisäksi viestinnällä on ollut tässä suuri merkitys. Koko linnan alue on lanseerattu virallisesti nimellä Fyvie castle & gardens  aikaisemman Fyvie castle:n sijaan ja puutarhaan on tulossa kasvien historiaa esitteleviä opasteita. Huolellisen suunnittelun avulla puutarhasta voidaan kehittää erityistä perinnepuutarhaa, ja profiilin nostaminen auttaa hankkeiden rahoittamisessa. Onkin kiinnostavaa, miten kiinteistön suhde ympäristöönsä on viime vuosisadan aikana muuttunut: aikaisemmin linnanherrat olivat voimakkaita vallankäyttäjiä, joilta odotettiin hyväntekeväisyyttä. Nyt linnan puutarha on riippuvainen sitä ympäröivästä yhteisöstä ja sen panoksesta alueiden kehittämiseen ja ylläpitoon.

 

kotti

Lähteet:

Pääpuutarhuri Gordon Thomsonin haastattelu, Fyvie Castle & Gardens esite, kirjeenvaihto Robert Grantin kanssa (Head of Gardens & Designed Landscapes, NTS)

Lisätietoa:

Fyvie castle, virallinen kotisivu http://www.nts.org.uk/Property/Fyvie-Castle/

An Inventory of Gardens & Designed Landscapes in Scotland (1987) (Vols 1-5)  http://www.historic-scotland.gov.uk/gardens

Researching historic gardens in Scotland: a guide to information sources http://www.snh.gov.uk/publications-data-and-research/publications/search-the-catalogue/publication-detail/?id=1090

One thought on “RAVISTA- Linnan puutarhassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *