Kuukausikirje 8/2019

Vistan hallitus onnittelee kaikkia uusia maisema-arkkitehtiopiskelijoita! Nautinnollista loppukesää ja nähdään syksyn orientaatiossa!

Tule mukaan ELASAn työryhmään

Kiinnostaisiko sinua päästä tutustumaan maisema-arkkitehtiopiskelijoihin ympäri Eurooppaa? ELASA saapuu Otaniemeen 13.-17.8.2019 yli 50 kansainvälisen opiskelijan voimin. Ilmoittaudu mukaan auttamaan Suomen työryhmää erilaisiin tehtäviin ja pääset osaksi kesän ikimuistoisinta kokemusta.

Ilmoittaudu mukaan: https://forms.gle/mZvgxRohA97rosEJ7

POP UP -installaatio nähtävillä Flow:ssa

(fo)rest on Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden suunnittelema ja toteuttama teos, joka toimii hengähdyspaikkana ja maamerkkinä Flow-festivaaleilla. Installaatio tarjoaa urbaanin metsäkokemuksen: koivunrunkojen ja pinnanmuotojen vaihtelun muodostamat reitit ja paikat kutsuvat viipymään ja pysähtymään. Maisema-arkkitehtuurille ominaisella tavalla (fo)rest on yhdistelmä taidetta, vastuullisuutta ja toiminnallisuutta sekä tarjoaa mahdollisuuden havainnoida, tulkita ja jäsentää tuttua ympäristöä uudella tavalla. Teoksen tekijöinä ovat Emilia Hiltunen, Sofia Kangas, Anna-Kaisa Kyllönen, Hilja Léman, Katja Leppäranta, Pirita Meskanen, Pia Mikkonen, Anniina Norpila, Maija Pakarinen, Meeri Pitkänen, Veera Soikkeli ja Miisa Ulmanen. Installaatio on osa maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman 30-vuotisjuhlavuotta.

https://www.flowfestival.com/taide/forest/

Juhlagaala-työryhmä

Lähde mukaan tiimiin suunnittelemaan ja toteuttamaan Vistan 30 -juhlagaalaa! Tilaisuus järjestetään maanantaina 7.10.2019 osana Arkkitehtuurin laitoksen kanssa järjestettävää LANDMARK 30 -juhlaviikkoa. Rento ja glamour tilaisuus tarjoaa mahdollisuuden verkostoitua, kuulla unohtumattomia opiskelumuistoja sekä nauttia ennen kaikkea tunnelmasta ja ohjelmasta. Toimikunta on avoin kaikille ja siihen voi lähteä mukaan omalla panoksellaan. Toimikunta on aloittanut työnsä kesänaikana, mutta vielä ehtii hyvin mukaan! 

Liity mukaan toimikunnan chattiin: https://t.me/joinchat/D5lxOxfPfh5mscd5aQIoDQ

Vista tempaus vol. 2 ja 3

Tempaus vol. 2 – 12.8.2019, klo 18.00
Tempaus vol. 3 – 7.9.2019, klo 14.00

Vista tekee jälleen pienen tempauksen Vistan ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelman 30-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Saatatkin tietää jo mistä tässä on kysymys… tällä kertaa 240 kukkasipulia vaihtaa paikkaa.

Pukukoodi: pukeudu kuin mökin risutalkoisiin. Jos sinulla on omat puutarhahansikkaat, tuo ne mukanasi.

Tavataan Otakaari 1, K-siiven päädyssä (Arkkitehtikillan tilat)

Löydä Vista somesta:

Nettisivut: https://vista.ayy.fi/

FB: https://www.facebook.com/vista.yhdistys

IG: https://www.instagram.com/vista.ry/

Google-kalenteri: https://calendar.google.com/calendar?cid=ZnU0NHZpMHYyYWkzaHZyNXQwaTJuOHFidTRAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ

Kuukausikirje 6/2019

Kiitos kaikille Vista 30 -kilpailuun osallistuneille! Raati on valinnut kilpailun voittajan ja voittajaehdotus  tullaan julkaisemaan Vista 30 -juhlagaalassa 7.10.2019. Voittajaan on otettu yhteyttä henkilökohtaisesti.

Vista 30 -juhlagaalan toimikunta

Lähde mukaan tiimiin suunnittelemaan ja toteuttamaan Vista 30 -juhlagaalaa! Tilaisuus järjestetään maanantaina 7.10.2019 osana Arkkitehtuurin laitoksen kanssa järjestettävää LANDMARK 30 -juhlaviikkoa. Rennon ja glamourin tilaisuuden on tarkoitus tarjota mahdollisuus verkostoitua, kuulla unohtumattomia opiskelumuistoja sekä ennen kaikkea nauttia tunnelmasta ja ohjelmasta. Toimikunta on avoin kaikille ja siihen voi lähteä mukaan omalla panoksellaan. Toimikunta järjestäytyy kesän aikana ja jatkaa työtä, jonka hallitus on jo aloittanut vuoden alusta. Liity mukaan toimikunnan chattiin:

https://t.me/joinchat/D5lxOxfPfh5mscd5aQIoDQ

Tempaus

Vista järjestää yllätystempauksen 30. juhlavuoden riemuksi.

Hysss, se on salaista!

Pukukoodi: pukeudu kuin mökin risutalkoisiin. Jos sinulla on omat puutarhahansikkaat, tuo ne mukanasi.

Tavataan Arkkitehtikillan kiltahuoneen edessä, Otakaari 1, K-siiven pääty klo 18.00. Tempaus kestää noin parin tunnin verran.
https://www.facebook.com/events/299743900978855/

Orientaation päivämäärät

Kesän jälkeen koittaa jälleen yhtä innostava orientaatio. Vista kutsuu kaikki maisumieliset ja maisema-arkkitehtuurista kiinnostuneet mukaan Vista-iltaan torstaina 28.8. Lisätietoja ja Facebook-tapahtuma julkaistaan lähempänä ajankohtaa.

Vistan toimijoita saa myös tulla tervehtimään 3.9. Aalto Partyyn, 3.-4.9. Otasuunnistukseen ja 10.9. Stadisuunnistukseen.

Lepaalle 16.8.

Save the date, lisätietoa tulossa myöhemmin!

Löydä Vista somesta:

Facebook: https://www.facebook.com/vista.yhdistys/  

Instagram: @vista.ry

Vistan kalenteri: https://calendar.google.com/calendar?cid=ZnU0NHZpMHYyYWkzaHZyNXQwaTJuOHFidTRAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ

Kuukausikirje 5/2019

Tule mukaan Landmark30-iltajuhlien järjestelyihin!

Vistalaisista kaivattaisiin apua lokakuun Landmark30 -juhlaviikon iltajuhlien järjestelyihin. Tarkoituksena olisi koota Vistan ja MARKin yhteinen työryhmä tapahtuman järjestämiseen. Opiskelijoita kaivattaisiin erityisesti apua koristeluihin ja ohjelman suunnitteluun. Lisätietoa aiheesta ja ilmoittautumiset pe 10.5 mennessä osoitteeseen emilia.hiltunen(at)aalto.fi

Vista 30 -tempaus

Osallistu Vista 30 -tempaukseen maanantaina 17.6. klo 18.00 eteenpäin. Tempaus sijoittuu Otaniemeen ja tapaaminen on kiltahuoneen edessä. Tempaus ei vaadi etukäteisjärjestelyitä ja erikoisvarusteita, varaa kuitenkin pari tuntia aikaa ja mahdollisuuksien mukaan oma puutarhalapio.

Keväällä kukkii, tässä Vistan menovinkit:

  • Haagan alppiruusupuisto
    Touko- ja kesäkuun taitteessa Haahan alppiruusupuisto puhkeaa komeimpaan kukintaansa. Kannattaa käydä ihastelemassa värien ilotulitusta ja nauttimassa samalla kukkivien atsaleoiden hurmaavista tuoksuista. https://vihreatsylit.fi/alppiruusupuisto/
  • Omenapuiden kukinta Lauttasaaressa
    Lauttasaaressa Isokaaren varrella kasvaa 136 eri lajista, isokokoista koristeomenapuuta kadunvarsipuina. Sieltä on nimetty ja otettu lisäykseen Helsingin omia koristeomenalajikkeita, mm. kerrannaiskukkaiset ’Rixi’ ja punakukkaista kirsikkaa muistuttava ’Aamurusko’. Kukinta on parhaimmillaan toukokuun loppupuolella. Nouse Koivusaaren metroasemalta ja kävele Isokaarta pitkin kohti Lauttasaaren metroasemaa. https://vihreatsylit.fi/omenapuu/
  • Rautatieomenapuiden (Malus ’Hyvingiensis’) kaunista, valkoista sateenvarjomaista kukintaa voi käydä ihastelemassa Rautatieaseman edustalla sekä Ritaritalon puistikossa, jossa kasvavat Suomen paksuimmat rautatieomenapuut. https://vihreatsylit.fi/omenapuu/  
  • Hesperian Esplanadi on suurin yhtenäinen hevoskastanjakujanne Suomessa ja sen kukinta on komeimmillaan touko-kesäkuun vaihteessa. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen nähtävyys. https://vihreatsylit.fi/hesperian-esplanadi/

Kesä-elokuun viheralan tapahtumista voit lukea lisää alla olevasta liitteestä, johon on listattu suurimmat ja tunnetuimmat tapahtumat. Listalta löytyy varmasti tapahtumia joka makuun!


Kiitos kaikille Vista 30-kilpailuun osallistuneille! Raati vastaanotti huikeita ehdotuksia. Voittajiin otetaan yhteyttä toukokuun aikana, kun raati on löytänyt voittajan.

Hyvää kesää toivottaa Vistan hallitus 2019!

Mitä viheralalla tapahtuu huhtikuussa 2019?

Pitkän talven jälkeen viherala rupeaa venyttelemään jäseniään ja valmistautumaan kiireiseen kesäkauteen. Aurinko rupeaa lämmittämään, lumi sulaa ja paljastaa vielä elottomaan maanpinnan ja viherpeukaloita rupeaa kutittamaan. Tässä muutamia viheralan ja sitä läheltä liippaavia tapahtumia:

Nomaji-tiedeiltapäivät

Maisema-arkkitehtitoimisto Nomaji järjestää kuukausittain tiedeiltapäiviä toimistollaan. Tiedeiltapäivissä käsitellään ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia maisemaan ja rakennettuun ympäristöön liittyviä aiheita. Tilaisuudet järjestetään joka kuun viimeinen keskiviikko kello kolmesta eteenpäin. Ne alkavat noin puoli tuntia kestävällä esityksellä, jonka jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle aiheeseen liittyen. Iltapäivät ovat avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.
Lisätietoa Nomaji maisema-arkkitehtien facebook-sivuilla.

Muita tapahtumia huhtikuussa

1.4-2.6.2019
Kevätsiivoustalkoot, Helsinki,
Talkoiden ilmoittautumisaika alkaa 18.3. kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, puh. 09 310 22111, os. Sörnäistenkatu 1.
https://hyvakasvaa.fi/hk/wp-content/uploads/2019/03/Talkootiedote_2019_yleinen.pdf
https://hyvakasvaa.fi/tapahtuma/kevatsiivoustalkoot-2019/?instance_id=4879

9.4.2019
Vieraslajit puutarhassa-seminaari, Helsinki, https://www.facebook.com/events/379315382874373/

12.-14.4.2019
Supermessut – Piha & Koti, Tampere, https://www.supermessut.fi/fi/

la 27.4.2019 klo 09:00-19:30
Vaellus Niittykummusta Leppävaaran kautta Luukkiin, Espoo, https://www.sll.fi/helsinki/tapahtuma/vaellus-niittykummusta-leppavaaran-kautta-luukkiin/

27.-28.4.2019
Pihapiiri, Lahti, http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/pihapiiri

27.-28.4.2019
Piha, puutarha & Porin rakennusmessut, Pori,
http://www.satakunnanmessut.fi/pihajapuutarha/

28.4.2019 klo 10:00-14:00
Pönttötalkoot, Vantaa, https://www.sll.fi/uusimaa/tapahtuma/ponttotalkoot/

Viheralan tapahtumat ulkomailla

Keukenhof, Alankomaat
Avoinna 22.3.–13.5. Paras vierailuaika on huhtikuussa.
Kukkavuoden päätapahtuma on Bloemencorso-kulkue 13.4, joka järjestetään tänä vuonna 72:a kertaa. Paraatin vaunut on koristeltu valtavilla kolmiuloitteisilla kukkaveistoksilla ja tuoksu on huumaava. keukenhof.nl.

Toukokuun alkupuolella tapahtuu

2.5.-30.9
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha aukeaa

La 11.5.2019 klo 10–15
Kotipuutarha Versooo puutarhamarkkinat, Helsinki Konepaja Bruno, https://www.puutarhaliitto.fi/versooo/

16.5.2019 klo 15-19
Annalan taimitori, Helsinki
https://hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat/taimitori-2/  

19.5. klo 12-18:30
Roihuvuoren Hanami, Helsinki,
https://www.roihuvuori.fi/hanami/

Toukokuussa viheralan tapahtumien määrä räjähtää ja samalla myös monet nähtävyydet alkavat olla parhaimmillaan, kuten esimerkiksi Haagan alppiruusupuiston kukinta. Varaudu siihen, että toukokuussa ei voi valittaa tekemisen puutteesta 🙂

Kuukausikirje 4/2019

Yleistä:
  • Vista 30 -kilpailu
  • Opiskelija-arvioitsijoita tarvitaan
  • MAR-E1017 Maisema-arkkitehtuurin erikoistyö, “POP-UP” (1-X op)
Tapahtumia
  • Yhteislähtö Kevätmessuille
  • Viherpajan japanilainen puutarha kukkii
  • Vista explores Plehat 17.4.2019
  • Vista meets Ramboll 24.4.2019
  • Vistan Wappu 30.4.2019
  • Ekskursio Norjaan
  • Mitä viheralalla tapahtuu huhtikuussa?

Yleistä:

Vista 30 -kilpailu

Vista järjestää 30. juhlavuoden kunniaksi haalari- ja rintamerkkikilpailut:https://vista.ayy.fi/?page_id=1434. Kilpailuaikaa on jäljellä vielä 30.4. asti. Rintamerkkikilpailun voittajalle on luvassa 100€ palkinto!

Opiskelija-arvioitsijoita tarvitaan

Arkkitehtuurin laitoksella on käynnissä Maisema-arkkitehtuurin lehtorin rekrytointi ja jatkossa olevat kaksi hakijaa tulevat antamaan opetusnäytteet keskiviikkona 17.4.2019.

Opetusnäytteisiin tarvitaan mukaan 5-6 opiskelija-arvioitsijaa. Tehtävään haetaan ensisijaisesti maisema-arkkitehtuurin 2. vuosikurssin opiskelijoita, mutta myös muut voivat ilmoittautua. Opiskelijoille maksetaan tehtävästä 30 euron palkkio. Opiskelija-arvioitsijoiden täytyy sitoutua olemaan paikalla molemmissa näytteissä sekä täyttämään niistä arviointilomakkeet.

Päivän aikataulu on seuraava:

10:00-10:45     Minna Komulainen

11:00-11:45     Matleena Muhonen

Haluaisitko osallistua näytteeseen opiskelija-arvioijana? Lähetä ilmoittautuminen ja yhteystietosi Kiralle (kira.sipila(at)aalto.fi), kerro samalla myös vuosikurssisi. Mukaan otetaan tarvittava määrä opiskelijoita ilmoittautumisjärjestyksessä.

MAR-E1017 Maisema-arkkitehtuurin erikoistyö, “POP-UP” (1-X op)

Haluatko tehdä kerrankin jotain huomiota herättävää? Maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma täyttää 30 vuotta. Juhlaviikolle 7.-11.10.2019 valmistellaan useita tapahtumia, joista ehkä hauskin on opiskelijoiden julkiseen tilaan ideoima ja toteuttama, ainutkertainen ja hetkellinen teos tai teko. Kurssilla pohditaan ja kokeillaan käytännössä, miten ohikulkija kiedotaan maisema-arkkitehtuurin pauloihin.

Meille on tarjolla mahdollisuus toteuttaa itse teko hyvän sään aikana loppukesällä – erään suuren yleisötapahtuman yhteydessä –  ja dokumentoida teos esitettäväksi toisessa paikassa lokakuussa.

Tehtävän tarkempi määrittely ja pelisäännöt sovitaan yhdessä. Suorituksen laajuus määritellään opiskelijan henkilökohtaisen työpanoksen mukaan.  Kurssin opettajina toimivat maisema-arkkitehti, tuottaja Sini Parikka ja lehtori Meri Mannerla-Magnusson. Kurssi toteutuu mikäli ilmoittautuneita on vähintään 10 ja enintään 25. Ponkaise itsesi mukaan!

Ensimmäinen tapaaminen ja info on torstaina 11.4. klo 17:00, sali Johanna, Oppimiskeskus. Osoita kiinnostuksesi 10.4. mennessä https://doodle.com/poll/xyq89trx8egyw6v4

Tapahtumia:

Yhteislähtö Kevätmessuille

Vistan yhteislähtö Kevätmessuille: https://www.facebook.com/events/350037962282233/

Tällä viikolla järjestetään jälleen Pasilan messukeskuksessa Kevätpuutarha-messut, jotka ovat Suomen suurimmat puutarha-alan messut! Messut ovat suunnattu kuluttajille, joten esillä on paljon erilaisia mallipihoja, taimimyyntiä, puutarhatyökalumyyntiä, tuote-esittelyjä sekä paljon muuta. Tänä vuonna tapahtuman sydämessä, ideapuutarha-alueella, nähdään neljä teemapuutarhaa: city-eko, joka pihan kotiapteekki, rakkausretriitti sekä pihat lapsi- ja koiraperheille.

Nähdään yhdessä messukeskuksen ovilla lauantaina 6.4. klo 10.00 tutustumaan messuhulinaan.

Opiskelijalippu maksaa 10€ ja sen voi kätevästi ostaa etukäteen täältä: https://shop.messukeskus.com/catalog/product/view/id/959/

Lisätietoa löydät täältä: https://kevatmessut.messukeskus.com/kevatpuutarha/

Viherpajan japanilainen puutarha kukkii

Puutarhakeskus Viherpajan japanilaisen puutarhan suurien kirsikkapuiden kukintahuippu ajoittunee, ulkoilmoista riippuen, reilun viikon päähän.
Lähdetää sunnuntaina 14.4. yhdessä katsomaan näitä kauniisti kukkivia puita. Tavataan Viherpajan parkkipaikalla osoitteessa Meiramitie 1, Vantaa klo 14.00.

Vista explores Plehat 17.4.2019

Hyppää mukaan virtuaalitodellisuuteen ja koe aika eloon herätetyssä digitaalissa suunnittelumallissa.

Maisema-arkkitehtuurin konsultti- ja digipalveluja tarjoaava Plehat oy on kutsunut Vistan ja kaikki kiinnostuneet vierailemaan toimistollaan Otaniemessä (Otakaari 5 A). Tapahtuma on rento tutustumiskerta virtuuaalitodellisuuteen, jossa pääsee kokeilemaan Plehatin kehittämää Spacetime VR-kehitysalustaa ja kuulemaan suunnitteluteknologian uusista tuulista. Spacetimellä voit hallita vuorokauden aikaa ja kuukausia, sääolosuhteita, kuten sadetta, sumua, tuulta ja pilvisyyttä.

Nähdään kiltahuoneella klo 16.50, josta voimme yhdessä kävellä Plehatin toimistolle tai paikalle voi myös saapua suoraan klo 17.00, Otakaari 5 A.

Tapahtuma kestää noin tunnista kahteen tuntiin.

Vista meets Ramboll 24.4.2019

Lähde Vistan mukaan Ramboll-yritysexculle 24.4. klo 16.00. Luvassa mielenkiintoisia aiheita, rentoa ohjelmaa ja maukasta purtavaa. Excu pidetään Rambollin toimistolla Leppävaarassa, kauppakeskus Sellon lähellä Säterinkatu 6. Tapahtuma on auki kaikille Aallon opiskelijoille. Mukaan mahtuu 20 ensimmäistä ilmoittautunutta. Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 8.4. klo 12.

’’Ramboll on johtava suunnittelu- ja konsultointiyritys, joka perustettiin Tanskassa vuonna 1945. Yhtiön palveluksessa on noin 13 000 työntekijää. Kansainvälisenä yhtiönä Rambollilla on vahva asema Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa, Pohjois-Amerikassa, Lähi-idässä sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.’’

Vistan Wappu 30.4.2019

30.4. vietetään jälleen Vistan Wappua lakkienjaon yhteydessä aamupäivän ajan. Saavu siis Amfille spraymaalaamaan maisujen vihreä lehti haalarisi lahkeeseen. Tarjolla mimosaa ja hilpeää wapputunnelmaa!

Ekskursio Norjaan

Vista suuntaa Norjaan yhdessä laitoksen ja MARK:in kanssa syyskuussa. Ekskursio sijoittuu IFLA-konferenssin yhteyteen. Ohjelma ja kohteet tulevat pitkälti MARKin puolesta, joten opiskelijoille kuuluu yöpymisten järjestäminen ja ekskursio-oppaan tekeminen. Osallistujille on luvassa 1-2 opintopistettä ekskursiosta. Lisää infoa myöhemmin!

Parhaiten pysyt kartalla Vistan tulevista tapahtumista lisäämällä Vista-kalenterin omaan kalenteriisi linkistä: https://calendar.google.com/calendar?cid=ZnU0NHZpMHYyYWkzaHZyNXQwaTJuOHFidTRAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ

Vistan hallituksen kokouksien pöytäkirjat löytyvät aina muutama päivä kokouksen jälkeen nettisivuilta: https://vista.ayy.fi/?page_id=1134

Seuraava hallituksen kokous järjestetään 26.4.2019

Mitä viheralalla tapahtuu huhtikuussa?

Lue lisää!

Kuukausikirje 3/2019

Vista 30 -kilpailut

Vista järjestää 30. juhlavuoden kunniaksi haalari- ja rintamerkkikilpailut. Kilpailut julkistettiin Vistan nettisivuilla maanantaina 4.3.2019 klo 9.00, ja kilpailuaika jatkuu 30.4. asti. Rintamerkkikilpailun voittajalle on luvassa 100€ palkinto!

Saavu Vista 30 -workshopiin keskiviikkona 13.3. klo 16.00 kuulemaan kilpailuohjeista sekä suunnittelemaan juhlavuoden tapahtumia. Linkki tapahtumaan: https://www.facebook.com/events/1038153939701478/

Vista 30 -workshop

Vista ja maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelma täyttävät 30 vuotta tänä vuonna! Mikä sinusta olisi oikea tapa juhlistaa tätä? Minkälaisen juhlavuoden sinä haluaisit viettää? Workshopissa käydään myös läpi VISTA 30 -kilpailun ohjeet.

Saavu H2-kokoushuoneeseen (Otakaari 1, K-siipi) ke 13.3. klo 16.00 kuulemaan nykyisistä suunnitelmista, ideoimaan lisää ja lähtemään mukaan toimintaan!

Vistan uudistetut nettisivut

Vista nettisivut ovat saaneet juhlavuoden kunniaksi uuden vistanvihreän ja -oranssin ilmeen! Uusina ominaisuuksina sivuilta löytyy nyt muun muassa tulevat tapahtumat kokoava kalenteri (etusivun alareunassa), hallituksen pöytäkirjat sekä palautelaatikko, jonka kautta voi helposti ja halutessaan myös nimettömästi lähettää viestiä ja ideoita vistan hallitukselle. Lisäksi sivut toimivat nyt mukavasti myös mobiililaitteilla.

Vuosikokous

Vistan vuosikokous pidetään 20.3.2019 klo 17.00.

Ekskursio Norjaan

Vista suuntaa Norjaan yhdessä laitoksen ja MARK:in kanssa syyskuussa. Ekskursio sijoittuu IFLA-konferenssin yhteyteen. Ohjelma ja kohteet tulevat pitkälti MARKin puolesta, joten opiskelijoille kuuluu esimerkiksi yöpymisten järjestäminen ja ekskursio-oppaan tekeminen. Osallistujille on luvassa 1-2 opintopistettä ekskursiosta. Save the date, lisää infoa myöhemmin!

Viherpaja

Vantaalla Koivuhaassa sijaitseva puutarhakeskus Viherpaja avaa jälleen Japanilaisen puutarhan ovet 30.3! Vielä ei kuitenkaan tiedetä, milloin kirsikat päättävät tänä vuonna ruveta kukkimaan, mutta tämä tieto tarkentuu lähempänä.

Japanilaiseen puutarhaan on ilmainen pääsy, mutta olisi silti suotavaa jättää 1€ oven pielessä olevaan tippikuppiin. Tällä rahalla mm. ruokitaan puutarhan kaloja.

Kiinnostuneiden kesken tehdään yhteislähtö erikseen sovittavana päivänä, kun kukinnan ajoitus saadaan selville.

Mitä muuta tapahtuu viheralalla:

Turussa järjestetään Piha ja Puutarha-messut 29-31.3.2019. Lisätietoa: https://www.turunmessukeskus.fi/tapahtuma/piha-puutarha/

Lumikuningatarpäivät
Kiinnostavatko orkideat? Suuntaa siis Helsingin Talvipuutarhaan 14.-17.maaliskuuta 2019,
https://www.suomenorkideayhdistys.fi/

MAR-E1043 Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet kurssi järjestetään jälleen ensi kesänä! Opetus painottuu neljän päivän pituiseen kenttäjaksoon, joka järjestetään Helsingin yliopiston metsäasemalla Juupajoella Hyytiälässä. Kurssi kuuluu maisema-arkkitehtuurin pääaineen valinnaisiin (kandidaatin tutkinto) ja vaihtoehtoisiin (maisterin tutkinto) kursseihin. Kurssin voi sisällyttää myös maisema-arkkitehtuurin sivuaineopintoihin.

Kurssille ilmoittautuminen Oodissa on auki. Voit antaa äänesi kenttäjakson ajankohdalle 15.3. saakka, vaihtoehtoina ovat viikot 33 ja 34. Anna äänesi tämän lomakkeen kautta: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSfi2h0ih03DjlMzBILWTy64pG-bOt1O53UkRSIRDQ9Cxvk17w/viewform?usp=sf_link

Kenttäjakson jälkeen järjestetään vielä maastoluento kaupunkimetsässä jossakin pääkaupunkiseudulla.

Kurssi pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Todennäköisesti tätä seuraava toteutus ajoittuu kesään 2021.

MARK etsii opiskelijaa uusien kotisivujen tekemiseen

MARK etsii opiskelijaa uusien kotisivujen tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhojen kotisivujen siirtämistä uuteen alustaan (yhdistysavain). Hakemukset työnäytteineen voi toimittaa 10.3. mennessä osoitteeseen: mark@m-ark.fi

Muuta

Parhaiten pysyt kartalla Vistan tulevista tapahtumista lisäämällä Vista-kalenterin omaan kalenteriisi linkistä: https://calendar.google.com/calendar?cid=ZnU0NHZpMHYyYWkzaHZyNXQwaTJuOHFidTRAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ

Vistan hallituksen kokouksien pöytäkirjat löytyvät aina muutama päivä kokouksen jälkeen nettisivuilta.

Kuukausikirje 2/2019

Vistan kuukausikirje on kokeellinen ja uusi viestinnän keino, jonka tarkoituksena on välittää ajankohtaista tietoa kootusti ja entistä selkeämmin. Kuukausikirjeessä kerrotaan Vistan tulevista tapahtumista, hallituksen toiminnasta ja alan ajankohtaisista asioista. Kuukausikirje julkaistaan lukukauden aikana jokaisen kuukauden alkupuolella.

Vistan hallitus haluaa onnitella kaikkia viherpäivillä palkittuja!

Vista-kalenteri

Vistalla on nyt oma Google-kalenteri, jonka saa helposti osaksi omaa kalenteria.

Kalenteri on helppo tapa pysyä perillä Vistan tulevista tapahtumista. Vistan tapahtumien lisäksi kalenteriin kootaan alan ajankohtaisia tapahtumia kuten seminaareja, messuja ja luentoja. Näistä kaikista saa vinkata hallitukselle, joka voi lisätä tapahtumia kalenteriin. Kalenterin saa helposti lisättyä alla olevasta linkistä: https://calendar.google.com/calendar?cid=ZnU0NHZpMHYyYWkzaHZyNXQwaTJuOHFidTRAZ3JvdXAuY2FsZW5kYXIuZ29vZ2xlLmNvbQ

Vistan toimijat -Facebook-ryhmä

Vistan toimijoille kautta aikojen on luotu yhteinen Facebook-ryhmä. Ryhmän tarkoitus on luoda jatkuvuutta Vistan toimintaan sekä mahdollistaa helpompi kommunikointi ja siltojen rakentuminen uusien ja vanhojen toimijoiden välille. Ryhmän kautta vanhemmat toimijat saavat tietoa tämän päivän toiminnasta ja voivat myös toimia neuvoa-antavana tahona uusille toimijoille.

Ryhmässä voi myös mainostaa esimerkiksi alaan liittyviä tapahtumia ja työpaikkoja, joita olisi hyvä jakaa Vistan muillakin kanavilla. Ennen kaikkea ryhmän tarkoituksena on edistää Vistan toimintaa.

Linkki ryhmään: ps://www.facebook.com/groups/vistantoimijat/

VISTA 30 -workshop

Tänä vuonna niin Vista kuin maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmakin täyttävät 30-vuotta. Juhlavuoden kunniaksi on tarkoitus järjestää erilaista toimintaa pitkin vuotta. Juhlavuoden suunnitteluun pääset osallistumaan workshopissa, joka järjestetään maaliskuun aikana. Lisätietoa siitä piakoin. Myös laitoksella on suunnitteilla ohjelmaa juhlavuoden kunniaksi. Laitoksen järjestämät juhlallisuudet sijoittuvat viikolle 41.

Vistan vuosikokous

Vistan vuosikokous pidetään 20.3. klo 17.00. Virallinen kutsu ja esityslista lähetetään lähempänä ajankohtaa.

Hallituksen kokous

Seuraava hallituksen kokous pidetään 26.2.2019 klo 17.00 Oppimiskeskuksessa.

Hallituksen kokouksien pöytäkirjat päivittyvät tulevaisuudessa Vistan nettisivuille aina muutama päivää kokouksen jälkeen. Pöytäkirjat löytyvät Vista ry -otsikon alta, kohdasta toiminta.

Poimintoja opintoasioista

Opiskeluhyvinvointia käsittelevä AllWell-kysely on auki vielä 20.2. asti! Jos siis olet toisen vuoden kandi- tai ensimmäisen vuoden maisteriopiskelija, käy vastaamassa kyselyyn sähköpostitse saamasi henkilökohtaisen linkin kautta. Video ja lisätietoa: https://www.aalto.fi/fi/palvelut/opiskeluhyvinvointikysely-allwell-helmikuussa-2019

Miten Väreen kehittäminen etenee? Tutustu käytyyn keskusteluun ja anna palautetta Väreestä täällä: https://www.aalto.fi/services/vare-feedback-meetings (vaatii kirjautumisen Aalto-tunnuksilla). Lisäksi ARTSilaisille suunnattu Tehdään VÄREESTÄ meidän! -ideakilpailu on nyt auki, ehdotukset tulee jättää viimeistään 11.3.: https://www.webropolsurveys.com/S/2914408493B63180.par

Tavoita Vista

*EDIT Linkit päivitetty 26.2.2019

”Opiskelen maisema-arkkitehtuuria.” – Siis mitä?

Kuisma Kyyhkynen, 1. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Muistan tehneeni peruskoulun neljännellä luokalla tulevaisuuden ammatinvalintatestin, joka tarjosi tuloksena arkkitehdin uraa. Testin tekeminen vei useita kymmeniä minuutteja, joten päätin pysyttäytyä saaduissa tuloksissa…niinkun olen tehnyt tähänkin päivään asti. Ainakin melkein. Kuulin ensimmäistä kertaa maisema-arkkitehtuurin opinnoista vasta lukion loppusuoralla. Muistan tunteneeni välitöntä kutsumusta alaa kohtaan varsinkin sen luonnonläheisyyden takia. Luonnontiedelukion käyneenä pidin loogisena valintaa pyrkiä Aaltoon maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Helpoin vastaus tähän olisi varmaankin kolmen viikon mittainen orientaatiojakso, mutta sitäkin enemmän olen pitänyt tähänastisen ohjelman monimuotoisuudesta niin koulutöiden kuin oheistoiminnan suhteen. Jokainen päivä on tarjonnut omat haasteensa ja tuonut jotain uutta pöydälle. Kirjaimellisesti.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
En ole vielä päässyt työskentelemään oman pääaineeni parissa yksittäisiä luentoja ja miittejä enempää. Uskallan väittää edellä mainituissa tapaamisissa laadun korvanneen määrän ja voin todeta vain odottavani innolla mitä tuleman pitää.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Mikäli ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevat kysymykset ja niiden parissa työskentely kiinnostavat, niin maisema-arkkitehtuuri on oikea ala. Omien kokemusteni pohjalta voin todeta kouluhengen olevan erittäin lämmin, ja kaikki fuksit on otettu tasavertaisesti huomioon.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Toivon etten kuulostaa liian naiivilta, mutta valmistuttuani tahtoisin päästä työskentelemään sellaisten projektien parissa, joiden kautta olen osana rakentamassa puhtaampaa lähitulevaisuutta.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Olin käymässä Istanbulissa vuoden 2015 keväällä ja tämän matkan aikana useamman ”rikkinäinen puhelin” -episodin kautta löysin itseni Gülhane Park -nimisestä puistosta Bosporinsalmen lounaisosan välittömästä läheisyydestä. Puiston värikkyys oli sokaista minut sen mahtavasta presenssistä puhumattakaan. Mittasuhteet olivat täysin ennenkokemattomat – pitäen mielessä että kyseessä oli julkinen puisto. Kävely puiston halki oli terapeuttinen kokemus, joka kosiskeli yhdenaikaisesti kaikkia aistejani.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Tähän kysymykseen en osaa vielä antaa yhtä oikeaa vastausta, mutta näen maisema-arkkitehtuurin (opintojen) olevan työväline, jonka avulla pyritään työstämään ympäristölle suotuisia ratkaisuja ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. Maisema-arkkitehti toimii ekologisten kysymysten parissa etsien pitkäaikaisia ratkaisuja luonnon hyvinvointia sivuuttamatta.

 

Kira Ulfves, 2. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Halusin opiskella pääkaupunkiseudulla ja pyrin ykkösenä arkkitehtuuriin ja kakkosena maisema-arkkitehtuuriin. Pääsin toisella yrityksellä opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Kurssit ovat mielenkiintoisia ja ihmiset super kivoja.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Toisen vuoden opinnot ovat todella kehittäviä ja oikeasti hyödyllisiä. Alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, mitä maisema-arkkitehtuuri on.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Kurssit ovat mielenkiintoisia ja hyvin organisoituja. Opettajat ovat todella hyviä ja mukavia. Jos tykkää luovasta mutta teknisestä alasta ja haluaa vaikuttaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan, on tämä oikea ala.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Haluaisin suunnitella yksityisasuntojen ja taloyhtiöiden pihoja.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Barcelonan Park Güell.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Ulkotilojen ja rakennusten välien suunnittelua.

 

Fredrika Hallenberg, 3. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Lapsuudenhaaveideni innoittamana satuin yläkoulun alussa googlaamaan arkkitehtuuriopintoja ja osuin Arkkitehtikillan sivuille, joilta löytyi pieni tietopaketti myös maisema-arkkitehtuurin opinnoista. Ajan kanssa tulin yhä varmemmaksi siitä, että juuri maisema-arkkitehtuuri on se ala, jota minä tahdon opiskella, sillä se kattaa niin laajasti minua kiinnostavia asioita, kuten esimerkiksi luonnontietoa, suunnittelua ja ongelmanratkaisutaitoja.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Tähän asti opinnoissa on ollut parasta jatkuvasti laajentuva käsitys alasta ja siitä, mitä kaikkea maisema-arkkitehti voi alallaan tehdä. Viime aikoina on alkanut tuntua, että ehkä oma identiteetti maisema-arkkitehtina alkaa pikkuhiljaa hahmottua ja se jos mikä on todella hieno tunne.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Monelta osalta tosi hyvältä, ala tuntuu omalta ja työkenttä mielenkiintoiselta. Olen kuitenkin itse hyvin kiinnostunut yhdyskuntasuunnittelusta, kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta. Tämänhetkiset opinnot tuntuvat keskittyvän melko paljon puistosuunnitteluun, joka ei ainakaan toistaiseksi niinkään minua sytytä. Eli opinnot tuntuvat sekä hyvältä että vähän myös erittäin puuduttavilta.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Jos monipuolinen ja kasvava ala, jolla voi erikoistua melko moneen eri asiaan tuntuu omalta, voi maisema-arkkitehtuuri hyvinkin olla juuri sopiva valinta. Jos löytyy vielä kiinnostusta ulkoympäristöihin ja niiden parissa työskentelyyn, oli se sitten kaupunkia tai erämaata, voin suositella erittäin lämpimästi!

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Kuten aiemmin totesin, olen kiinnostunut melko isoista linjoista; yhdyskuntasuunnittelusta, maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta… Tarkka työnkuva ei tietenkään ole vielä selvillä, mutta erityisasiantuntijatehtävät maisema-arkkitehtuurin saralla kiinnostavat.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Onpa monimutkainen kysymys. Vastaan kuitenkin, ehkä tylsästi, että Tapiola. Siinä on toki muitakin, kuin vain rakastettavia puolia, mutta minulle (varmasti henkilökohtaisista syistä) monella tavalla Tapiola edustaa sellaista puutarhakaupungin ideaalia. Mutta Tapiola ehdottomasti siksi, että minulle siinä näyttäytyy se, kuinka kohde voi olla eritoten kaupunkisuunnittelua ja enemmänkin toissijaisesti maisema-arkkitehtuuria ja arkkitehtuuria.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Maisema-arkkitehtuuri on aukiot ja kadut ja näkymä ikkunasta, pitkospuut kansallispuistossa ja liikenneyhteydet ja hyvin (tai joskus myös huonosti) sijoiteltu levähdyspenkki merenrannalla ja hieno katutila, historiallinen puisto…

 

Eetu Mykkänen, 4. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Tänne päätyminen oli pitkä prosessi. Halusin varmaan ensin floristiksi, mutta jossain vaiheessa lukiota haave hioutui maisema-arkkitehdiksi. En kuitenkaan uskonut pääseväni sisään, joten päätin sen sijaan tavoitella muita haaveammattejani: hain sisään muutaman vuoden aikana ainakin biologialle, yleiseen kielitieteeseen, sosiologiaan, farmasialle, maantieteisiin, Itä-Aasian kieliin ja kulttuureihin… Puhuin ilmeisesti kuitenkin riittävästi maisema-arkkitehtuurista, jotta ystäväni kehottivat *kohteliaasti* hakemaan tai lopettamaan asiasta mussuttamisen. Hain, pääsin ja täällä ollaan.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Arkkitehtuurin laitoksella opiskelu itsessään on ollut yksi parhaista jutuista, mitä alanvalinta on tuonut mukanaan. Opiskelijoita on maltillisesti ja töitä tehdään intensiivisesti, jolloin oma vuosikurssi tulee tutuksi ja meininki on yhteisöllisempää kuin monella muulla alalla. Kursseista eniten olen nauttinut maisema ja alueiden käyttö -kurssista, jossa tarkoitus oli kehittää Jurmon saarta vastaamaan hiljenevän saariston haasteisiin. Kurssi oli hyvä muistutus suunnittelun eri mittakaavoista ja siitä, kuinka maisema-arkkitehtuurilla voi vaikuttaa. Aiheella tuntui olevan aidosti merkitystä paikallisille, ja samat teemat ovat löydettävissä monista muistakin hiljenevistä saaristokunnista.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Paremmalta kuin missään vaiheessa aiemmin. Alan olla sinut sen kanssa, että koulutus on käytännönläheisempi kuin useimmat muut alat yliopistolla ja kaikkea ei mahduta opettamaan näillä työtunneilla. Puuttuvat taidot voi täydentää sivuaineina ja vapaina opintoina muualta.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Kannattaa hakea. Tuoreimman tilaston perusteella ensisijaisista hakijoista otetaan sisään noin puolet, eli periaatteessa sisäänpääsy on paljon kuviteltua helpompaa. Käytännössä tilanne on toki hieman erilainen, mutta kenellä tahansa on mahdollisuudet sisään, jos vain motivaatiota on. Ala tarjoaa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia eri mittakaavan työtehtävissä.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Saa nähdä. Pitkällä tähtäimellä haluaisin päästä käsiksi työtehtäviin, joilla on yhteiskunnallista tai selvästi mitattavaa paikallistason merkitystä. Suunnittelun mittakaavalla ei sinäänsä ole väliä, kunhan periaatteet työn taustalla ovat oikeanlaiset. Ohessa voisi puuhastella jotain runollista.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Lienee klisee, mutta varmasti joku monista valloittavista japanilaisista puutarhoista. Ehkä kokemuksena Suizen-ji tai Kōraku-en ovat olleet hienoimmat. Molempiin päätyminen oli enemmän tai vähemmän hallittua sattumaa ja seikkailua, joka lopulta palkittiin kauniilla ja omalaatuisella paikalla. Samalla maisema-arkkitehtuuri johdatti tutustumaan viehättäviin kaupunkeihin, joihin ei muuten olisi ollut asiaa.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Ulkotilojen suunnittelua (ja suunnittelematta jättämistä) ja niiden ymmärtämistä. Omasta kiinnostuksesta riippuen ala tuntuu sivuavan huoletta kaikkea kulttuurientutkimuksesta kaupunkisuunnitteluun ja kasvituntemuksesta kalustemuotoiluun.

 

Loviisa Luoma, 5. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Minulla oli jo yläasteelta asti haaveena päästä opiskelemaan arkkitehtuuria, koska ajattelin että se on loistava tapa yhdistää taide ja tekniikka. Lukion ensimmäisen vuoden lopussa havahduin ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin, minkä jälkeen arkkitehdiksi hakeminen ei enää tuntunut yhtään sopivalta – en silloin nähnyt itselleni tulevaisuutta, jossa työssäni pystyisin vaikuttamaan ympäristöasioihin. Tästä muodostui pieni elämänkriisi – mutta onneksi oponi osasi vinkata hyvän ammatinvalintaan auttavan nettisivun. Sivustolla oli kysely, jonka lopputulemaksi sain kirkkaasti ensimmäiseksi vaihtoehdokseni maisema-arkkitehtuurin. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin koko alasta ja jo vähäisellä tutkimuksella se vaikutti minulle täydelliseltä – nyt löytyi ala, jossa saisin yhdistettyä taiteen, tekniikan ja ympäristön.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Opinnoissamme parasta mielestäni on se, että kaikista opiskelijoista muodostuu lopulta todella omanlaisiaan suunnittelijoita. Kaikilla on oma tyylinsä, prioriteettinsa ja mielenkiinnon kohteensa. Maisema-arkkitehtuuri käsittää niin laajan alan, että sen sisältä voi löytää juuri oman spesialiteettinsa. Toki alan laajuus myös tekee sen, että sen oman jutun löytäminen voi olla haastavaa.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Tällä hetkellä maisema-arkkitehtuurin opiskelu on ollut minulla hieman taka-alalla, koska olen keskittynyt enemmän sivuaineopintoihini. Luen JOO-opintojen kautta Helsingin yliopiston puolelta ympäristöalan monitieteistä sivuainekokonaisuutta. Olen valinnut maantieteen sekä filosofian kursseja ja koen, että olen saanut niistä erilaisia näkökulmia moniin alani asioihin, verrattuna oman laitokseni kursseihin. Olen vasta maisteriopintojen alussa, mutta odotan kyllä jo ensimmäistä studiokurssiani – mielelläni opiskelen yhtä aihetta enemmän ja syvemmin kuin montaa pintapuolisesti. Vaikkakin ainahan tuntuu siltä, että ei ole tarpeeksi aikaa ja ei ehdi syventyä aiheeseen niin paljon kuin haluaisi tai niin kuin on kurssin alussa ajatellut.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Meitä opiskelijoita on tullut tänne todella erilaisista lähtökohdista ja jokaisella on uniikit ajatukset siitä, miksi haluaa tulla opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria. Siksipä en voi mitenkään summata kaikkia näitä ajatuksia yhteen – vaan voin vain vedota omiin ajatuksiini. Voin todentaa, että aiemmin mainitsemani taide, tekniikka ja ympäristö todellakin kohtaavat maisema-arkkitehtuurin ohjelmassa. Mutta haluan sanoa, että heti ensimmäisestä vuodesta lähtien minulle on auennut jatkuvasti, kuinka monipuolinen ala tämä on, ja kuinka erilaisia ihmisiä tällä alalla toimii. Maisema-arkkitehtuuri yllättää minut kerta toisensa jälkeen, ja on saanut minut ihastumaan alaan jo useampaan otteeseen.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Tämä on kysymys, jota olen kysynyt itseltänikin jo kahden vuoden ajan. Lukiossa ajattelin, että tämä on se minun juttuni – minun alani. Haluan tehdä itselleni merkittävää työtä tämän alan kautta. Ajattelin silloin, että murehditaan detaljeista sitten, kun olen päässyt opiskelemaan. Ja nyt olenkin miettinyt täällä opiskellessani, että mitä ihmettä haluaisin tehdä valmistuttuani. Ja tällä hetkellä minulla ei vielä ole valmista vastausta. Tein kandidaatintyöni äänimaiseman näkökulmasta ulkotilojen suunnittelussa ja olen pohtinut samaa aihetta mahdolliseksi diplomityöaiheekseni, mutta en ole varma onko se juuri sitä mitä haluan. Samoin kuin jo lukiossa ollessani pohdin sitä, miten itse voisin tehdä ympäristön kanssa sellaista työtä, jonka koen merkitykselliseksi. Pohdintani jatkuu.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Yksi ikimuistoisimmista kohteista minulle on Kööpenhaminasta löytyvä Valbyparken ja erityisesti tämän suuren puiston alueelta löytyvät teemapuutarhat. Ne muodostavat ikään kuin taidenäyttelyn, jossa pensasaidoilla rajatut puutarhat ovat yksittäisiä näyttelysaleja taidemuseossa, jossa jokaisessa salissa esitetään eri taiteilijan teos. Muistan kuinka seesteinen ja ihana atmosfääri siellä käydessäni oli.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Tämä on ehdottomasti hankalin kysymys. Maisema-arkkitehtuuri on omasta mielestäni jotain, joka yrittää parhaimmalla tavalla yhdistää ihmisen toiminnan ympäristön kanssa. Sanon ”ympäristön” enkä ”luonnon” kanssa sen takia, että ihminen on osa luontoa. Minä itse en halua mitään yhtä paljon kuin saada ihmisen ja muun luonnon yhteiseloa sujuvammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Maisema-arkkitehtuurin määritteleminen ilmentää mielestäni aina vastaajan näkemystä ja hänen ajatuksiaan siitä, mitä hän haluaisi maisema-arkkitehtuurin olevan, mihin suuntaan hän tätä alaa haluaisi viedä ja minkälaisena alana hän haluaisi maisema-arkkitehtuurin näyttäytyvän ulospäin. Mitä sinä sanoisit maisema-arkkitehtuurin olevan?

Vaihto-opiskelijana Chilessä

Vietin kevään 2018 Chilen pääkaupungissa Santiagossa bilateral-vaihdossa, Pontificia Universidad Católica de Chile -nimisessä yliopistossa, lyhyemmin La Católicassa. Valitsin Chilen, koska halusin jotain uutta ja eksoottista, eikä huteran espanjan kielen taidon parantamisestakaan ollut haittaa. Lisäksi halusin oppia miljoonakaupungin urbaaneista haasteista sekä tutustua paikalliseen luontoon ja maisema-arkkitehtuuriin. Lähdin siis lähinnä kieli- ja kulttuurivaihtoon, enkä esimerkiksi valinnut kohdetta yliopiston tai muiden suositusten perusteella. Pieni breikki tutusta pohjoisesta arjesta ja sen kiireistä teki hyvää, varsinkin kun vaihdon kurssit valitsi sen perusteella, ettei niitä voi tehdä Suomessa ja kun lomailtua sekä reissailtuakin tuli.

Odotukseni ennen lähtöä olivat kasvaa ihmisenä, palata takaisin levänneenä ja inspiroituneena, matkustella ja kansainvälistyä. Halusin oppia puhumaan espanjaa itsevarmasti ja kokea, miltä tuntuu elää täysin erilaisessa kulttuurissa. Ajattelin, että vaihdossa hengataan isolla muista vaihtareista koostuvalla porukalla ja biletetään paljon. Pelkäsin, että jotain sattuu tai että koti-ikävä riipii liikaa. Luulin, etten vaihtarina tutustu ollenkaan paikallisiin.

Lopulta vaihto-opiskelu kasvatti hurjasti. Joka päivä oli ikään kuin pientä taistelua Chilen byrokratiaviidakossa, jossa suomalaiseen sujuvuuteen tottuneella meinasi mennä monestikin hermot. Tiesin, että oppisin arvostamaan vaihdossa Suomea, mutten osannut aavistaa miten kummallisissa asioissa sitä nyt arvostankaan. Tuntuu helpottavalta, kun prepaidia ei tarvitse ladata apteekissa, kun vuokraa ei tarvitse maksaa käteisellä, kun hanan paine on just eikä melkein sopiva ja kun passin voi tilata netistä ja kätevästi noutaa muutaman päivän päästä R-Kioskilta. Energiansäästöstä, kierrätyksestä, demokratiaan luottamisesta, luonnonsuojelusta ja suhteellisen pienistä tuloeroista puhumattakaan.

Loputon Santiago

Santiagon ei-niin-vuolas joki ja Etelä-Amerikan korkein pilvenpiirtäjä

Lenkkimaisemia

Kotikatu

Torres del Painen luonnonpuisto Patagoniassa

Sanotaan, että kieltä oppii parhaiten asumalla maassa, jossa sitä puhutaan. Pitää paikkansa. Hoidin kaikki asiat espanjaksi, opiskelin espanjaksi ja puhuin kavereideni kanssa espanjaa. Näin ollen kielitaitoa karttui, ja sitä aion pitää yllä. Vaikka moni asia chileläisessä arjessani turhautti, opin myös asioita, joita mielelläni toisin suomalaiseen kulttuuriin. Kävin myös yliopistolla vaihtareille suunnatun Chilen kulttuuri -kurssin, ja nyt tunnen tietäväni enemmän Chilen kuin Suomen politiikasta, historiasta ja taloudesta. Siispä tavoitteeni kieli- ja kulttuurivaihdosta toteutui.

La Católica kilpailee Chilen parhaan yliopiston tittelistä Universidad de Chilen kanssa. Opiskelijat ovat rikkaita ja motivoituneita. Opetus olikin pääosin laadukasta, vaikka järjestelmällisempää ja aikataulutetumpaa se olisi kyllä saanut olla. Kurssien alussa ei jaettu minkäänlaista aikataulua tai listaa kurssin tulevista tehtävistä, vaan elettiin päivä kerrallaan. Eräällä maisema-arkkitehtuurin workshop-kurssilla opettaja antoi tuosta vaan viikon lisäaikaa aluksi sen takia, ettei itse ollut suunnitellut kurssin aikataulua etukäteen hyvin ja sen jälkeen siksi, että vain meidän ryhmämme sai palautettua ajallaan. Lisäksi monella kurssilla arvosanat olivat julkista tietoa kaikkien kurssilaisten kesken. Pääsääntöisesti kursseilla oli kuitenkin paljon tehtävää ja opetus inspiroivaa.

Arkkitehtuurin ja muotoilun kampus

Diktatuurimuseo

Quinta Normalin puisto

Lastarria-katu Santiagossa

Veikkaan, että ilmansaasteet heijastavat valoa ja siksi auringonlaskut ovat näin upeita

Vaihto ei onnekseni ollutkaan pelkkää biletystä, kuten olin luullut. Toki joillakin oli iso kaveriporukka, jonka kanssa oli helppo mennä baariin, kun suuren ihmismäärän kanssa on hankala lähteä museoon tai viikonloppureissulle. Itse lopulta arvostin sitä, että minulla oli muutama hyvä ystävä, joiden kanssa harrastin kulttuuria, kokkailin kotona, vietin iltaa ja kävin avartavia keskusteluja. Lopulta jokainen tekee vaihdosta omannäköisensä.

Mitä sitten opin? Maisema-arkkitehtuurista tai kaupunkisuunnittelusta olisin varmasti oppinut enemmän jäämällä Suomeen ja tekemällä studiokurssin, mutta pääpainoni vaihdossa olikin inspiroitua uudesta kulttuurista. Alamme on niin laaja ja monipuolinen, että voin varmasti hyödyntää näkemääni ja kokemaani jatkossa. Santiagossa on enemmän asukkaita kuin Suomessa, ja ilmansaasteet, eri asuinalueet köyhille ja rikkaille, ruuhkat ja kaupunkivihreän vähäisyys huono-osaisilla asuinalueilla ovat arkipäivää. Näin ollen suurkaupungin ongelmat mietityttivät monesti. Opin myös, että katolisissa maissa kaupunkipuistot ovat erityisen tärkeitä ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta, sillä monesti muuta paikkaa kuhertelulle ei ole. Joskus tosin oli parempi kääntää katse muualle, jottei näkisi sellaista, mikä oman näkemykseni mukaan ei ole tarkoitettu päivänvaloon julkiselle paikalle.

Santiagon keskustassa autoilta vallattu La Bandera -katu

Lempparipuu, jonka nimi on edelleen selvittämättä

Pippuri

Alkutalvi Santiagossa

Viinitilaretkellä Argentinan Mendozassa

Koin olevani turvassa koko vaihtoni ajan, vaikka lähdinkin lopuksi itsekseni reppureissailemaan Peruun ja Boliviaan ja vaikka monet chileläiset varoittivat Santiagon vaaroista, etenkin kun olin heidän mielestään niin blondi (ruskeat silmät ja ruskeat hiukset). Mitään ei siis sattunut, mitä nyt aurinkolasini varastettiin, ellen sitten itse jättänyt niitä huolimattomasti johonkin. Vaikka Suomi-ikävä kesää kohden kasvoikin, tuntuu, että vaihto hujahti ohi silmänräpäyksessä. Onneksi ehdin kuitenkin matkustelemaan Chilessä, Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa sen lisäksi, että tutustuin Santiagoon, sen monimuotoisiin kaupunginosiin ja sitä ympäröiviin vuoriin. Kokemuksistani voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon lisää, mutta jos haluat kuulla enemmän, voin kertoa livenä vaikkapa pisco sourin tai chileläisen punaviinin ääressä.

Macchu Pichu, Peru

Koskenlaskulla Argentiinan Mendozassa

Mendozan pinkit suihkulähteet

San Pedro de Atacaman kylä maailman kuivimmassa autiomaassa

El Tation geysiirit Atacaman autiomaassa

Atacama, Chile

Kelluvat Los Uros -saaret Titicaca-järvessä Perun puolella

Death Road -alamäkipyöräilyretkellä La Pazissa Boliviassa

Olivia Mahlio, 5. vuosikurssin maisema-arkkitehtuurin opiskelija ja Vistan ravistaja

Kymmenen ulkoilukohdetta keväiseen ja kesäiseen Helsinkiin

Kesä odottelee miltei jo nurkan takana ja luonto on vihdoin herännyt pitkästä horroksestaan. Aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä ajatellen halusimmekin ravistajien voimin poimia Helsingistä muutamia tunnettuja sekä ei-niin-tunnettuja ulkoilukohteiden helmiä ja koota niistä lyhyet esittelyt. Kaikkia ihania kohteita emme valitettavasti millään saaneet mahdutettua listalle, mutta näilläkin tärpeillä nähtävää riittää joka hetkeen ja makuun perinteisistä puistoista luontopolkuihin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi pyöräretki Kruunuvuoren hylätyille huviloille, treffit kukkivien koristeomenoiden täytttämällä Isokaarella tai kesäinen melontareissu vehreään Vartiosaareen?

 

1. TULLISAAREN KARTANOPUISTO

Itä-Helsingissä sijaitseva Tullisaaren (ent. Tuurholman) kartanopuisto on yksi suomen edustavimpia ja parhaiten säilyneitä maisemapuistoja. Silti tämä 46 hehtaarin kokoinen Helsingin Monrepos on monelle kaupunkilaiselle tuntematon paikka. Tullisaaren alue koostuu itäisestä kartanopuistosta ja läntisestä kansanpuistosta, ja alue on elänyt varsin monivaiheisen historian 1500-luvulta alkaen loistosta rappioon ja nykyiseen uuteen kukoistukseensa. Varsinaisen kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 1950-luvulla, mutta alueella on jäljellä kaksi 1800-luvun lopulla rakennettua huvilaa: Aino Acktén ja Deckerin huvilat sekä niiden lisäksi upeita vanhoja puita, kuten hienoja tammia ja Suomen paksuimmaksi mitatut tervaleppä, metsälehmus ja puistolehmus.

Tullisaari (Elina Nummi, Vihreät sylit)

 

2. KRUUNUVUOREN HYLÄTYT HUVILAT

Mikäli suuntaat retkelle Tullisaareen, samalla reissulla kannattaa ehdottomasti vierailla myös etelämpänä Kruunuvuorenrannassa. Kruunuvuoren vanhalla huvila-alueella on monia yli satavuotiaita hylättyjä huviloita, jotka ovat olleet tyhjillään jo vuosikymmeniä. Tämä aavemainen huvila-alue on hyvin kiinnostava paikka ulkoilla ja alueen rantakallioilta on huikeat näkymät kohti Helsinkiä ja sitä ympäröiviä saaria. Herttoniemen metroasemalta kulkee bussi 88 Kaitalahteen, jonka jälkeen Päätien päästä alkavaa kapeaa tietä pitkin pääsee kohti Kruunuvuoren hylättyjä huviloita.

 

3. ISOKAARI

Lauttasaaressa sijaitseva Isokaari on Helsingin ainoa puutarhakatu, jota reunustavat koristeomenapuut. Kadulla on kaiken kaikkiaan 130 koristeomenaa, jotka puhkeavat kukkaansa kesäkuun alkupuolella. Runsaasta koristeomenoiden määrästä voi kiittää edesmennyttä kaupunginpuutarhuria Bengt Schalinia (1889-1982), jonka suosikkikasveihin omenapuut kuuluivat. Tässä täydellinen kohde vaikka iltapäiväkävelylle!

Isokaari (Satu Tegel, Vihreät sylit)

 

4. KIRSIKKAPUISTO

Roihuvuoressa vesitornin kupeessa sijatseva vuonna 2007 perustettu Kirsikkapuisto on Suomen suurin koristekirsikkaesiintymä. Puistossa kasvaa yli 240 kirsikkapuuta, jotka puhkeavat vaaleanpunaiseen kukoistukseensa toukokuun puolivälissä. Kukinnan aikaan puistossa vietetään japanilaista hanami-juhlaa, joka tänä vuonna järjestetään lauantaina 19.5. klo 12-18. Kirsikkapuistossa vieraillessa kannattaa käväistä myös Roihuvuorentie 12–16 kohdalla sijaitsevassa Japanilaistyylisessä puutarhassa, josta löytyvät mm. mustan kilpikonnan sammalmetsikkö sekä sinisen lohikäärmeen puisto.

Kirsikkapuisto (Roy Koto, Vihreät sylit)

 

5. ALPPIRUUSUPUISTO

Huopalahden aseman pohjoispuolella sijaitseva Haagan Alppiruusupuisto eli rodopuisto on ainutlaatuinen kohde Helsingin puistojen kirjossa. Puisto on toiminut yli 40 vuotta Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen koealueena ja alkujaan sinne istutettiin 3000 alppiruusuristeymää. Puistossa kannattaakin vierailla kesäkuun alkupuolella, jolloin alppiruusujen ja atsaleojen kukinta on yleensä parhaimmillaan.

Alppiruusupuisto (Hanna Poutanen)

 

6. TÄHTITORNINVUORI

Tähtitorninvuoren puisto on Helsingin ensimmäinen julkiseksi kaupunkipuistoksi perustettu viheralue ja edelleen monen kaupunkilaisen mielipuisto. Muinoin korkea mäki kauas merelle avautumine näkymineen on ollut osa Helsingin vartiovuorten ketjua. Puiston suunnittelijoita ovat olleet puutarha-arkkitehti Knut Forsberg (1827–1875) sekä kaupunginpuutarhuri Svante Olsson (1856–1941) ja tyyliltään se vastaa mannermaista saksalaista kaupunkipuistoa. Puisto on kasvilajistoltaan runsas, ja näin keväisin ihastusta herättävät erityisesti upeat sipulikukkaistutukset.

Tähtitorninvuori (Vladimir Pohtokari, Vihreät sylit)

 

7. NISKALAN JA HALTIALAN LUONTOPOLUT

Haltialassa on joukko Keskuspuiston upeimpia luontonähtävyyksiä joihin voi tutustua luontopolkujen avulla. Haltiavuoren luontopolun varrelta pääset näkemään mm. Haltialan aarnimetsät sekä Haltianvuoren huipun. Metsäpolulla taas pääsee tutustumaan Haltialan metsäluontoon sekä sen hoitoon. Korpipolku tutustuttaa retkeilijät ennallistettuun metsään Haltialan ulkoilualueen sydämessä. Niskalassa on myös puulajipuisto, jonka puuvalikoimiin voi tutustua kolmea polkua pitkin. Pieni puisto sisältää noin 60 erilaista lehtipuulajia ja hurjat määrät ikivihreitä puita sekä ruohovartisia kasveja.

Niskala (Hemmo Rättyä, Vihreät sylit)

 

8. VUOSAAREN TÄYTTÖMÄKI

Vuosaaren täyttömäki on yksi Helsingin erikoisimmista virkistysalueista. Alue on nimensä mukaisesti entinen täyttömäki, josta on tämän vuosikymmenen aikana muokattu avoin luontoalue. Yli 60 hehtaarin kokoisen alueen korkein huippu on 60 m meren pinnan yläpuolella ja sieltä onkin hienot näkymät ympäri helsinkiä. Täyttömäellä on nähtävillä kaikenlaisia hauskoja pieniä yksityiskohtia, kuten “istutettuja” keloja ja Lasipalatsin luona kasvaneen vanhan piilipuun kanto, mikä tuotiin täyttömäelle 2.8.2007.

Vuosaarenhuippu (Hanna Poutanen)

 

9. KALLAHDENNIEMI

Kallahdenniemen maisemanmuodostelmat ja luonto moni- puolisuudessaan luovat yhdessä ainutlaatuisen tunnelman, jota ei löydy muualta Helsingistä. Kallahden tyven harjuselänne, Kallahdenharju, on rauhoitettu erillisenä luonnonsuojelualueena ja sisältää Helsingille hyvin epätyypillistä karua ja valoisaa männikköä. Kallahdenniemen kärjessä sijaitseva maannousemaniitty on myöskin mielenkiintoinen suojeltu luontokohde ja otollinen paikka myös lintuharrastajille muuttoaikoina.

 

10. VARTIOSAARI

Itä-Helsingissä sijaitseva Vartiosaari on kukoistava saari, missä yli 80% saaren metsistä on todettu arvometsiksi ja luontotyyppien määrä saarella on suuri. Vanhoja huviloita vartiosaaressa on jopa 57. Vartiosaaren huviloita ja upeaa luontoa voi kokea kulkemalla saaressa olevia polkuja ja luontopolkuja pitkin. Kesäisin Idän saaristoreitillä kulkee muutamia veneitä päivässä ja yksi reitin pysäkeistä on Vartiosaaressa. Hyppää matkaan mukaan joko Hakaniemestä, Herttoniemestä, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Vartiosaareen voi myös meloa vuokraamalla Vuosaaresta kajakin tai kanootin. Talvisin Vartiosaareen pääsee myös jäitse.

Vartiosaari (Hanna Poutanen)

 

Lähteet: http://www.vihreatsylit.fi