Pitkän talven jälkeen viherala rupeaa venyttelemään jäseniään ja valmistautumaan kiireiseen kesäkauteen. Aurinko rupeaa lämmittämään, lumi sulaa ja paljastaa vielä elottomaan maanpinnan ja viherpeukaloita rupeaa kutittamaan. Tässä muutamia viheralan ja sitä läheltä liippaavia tapahtumia:

Nomaji-tiedeiltapäivät

Maisema-arkkitehtitoimisto Nomaji järjestää kuukausittain tiedeiltapäiviä toimistollaan. Tiedeiltapäivissä käsitellään ajankohtaisia tai muuten kiinnostavia maisemaan ja rakennettuun ympäristöön liittyviä aiheita. Tilaisuudet järjestetään joka kuun viimeinen keskiviikko kello kolmesta eteenpäin. Ne alkavat noin puoli tuntia kestävällä esityksellä, jonka jälkeen on aikaa vapaalle keskustelulle aiheeseen liittyen. Iltapäivät ovat avoimia ja maksuttomia tilaisuuksia.
Lisätietoa Nomaji maisema-arkkitehtien facebook-sivuilla.

Muita tapahtumia huhtikuussa

1.4-2.6.2019
Kevätsiivoustalkoot, Helsinki,
Talkoiden ilmoittautumisaika alkaa 18.3. kaupunkiympäristön asiakaspalveluun, puh. 09 310 22111, os. Sörnäistenkatu 1.
https://hyvakasvaa.fi/hk/wp-content/uploads/2019/03/Talkootiedote_2019_yleinen.pdf
https://hyvakasvaa.fi/tapahtuma/kevatsiivoustalkoot-2019/?instance_id=4879

9.4.2019
Vieraslajit puutarhassa-seminaari, Helsinki, https://www.facebook.com/events/379315382874373/

12.-14.4.2019
Supermessut – Piha & Koti, Tampere, https://www.supermessut.fi/fi/

la 27.4.2019 klo 09:00-19:30
Vaellus Niittykummusta Leppävaaran kautta Luukkiin, Espoo, https://www.sll.fi/helsinki/tapahtuma/vaellus-niittykummusta-leppavaaran-kautta-luukkiin/

27.-28.4.2019
Pihapiiri, Lahti, http://www.lahdenmessut.fi/fi/tapahtuma/pihapiiri

27.-28.4.2019
Piha, puutarha & Porin rakennusmessut, Pori,
http://www.satakunnanmessut.fi/pihajapuutarha/

28.4.2019 klo 10:00-14:00
Pönttötalkoot, Vantaa, https://www.sll.fi/uusimaa/tapahtuma/ponttotalkoot/

Viheralan tapahtumat ulkomailla

Keukenhof, Alankomaat
Avoinna 22.3.–13.5. Paras vierailuaika on huhtikuussa.
Kukkavuoden päätapahtuma on Bloemencorso-kulkue 13.4, joka järjestetään tänä vuonna 72:a kertaa. Paraatin vaunut on koristeltu valtavilla kolmiuloitteisilla kukkaveistoksilla ja tuoksu on huumaava. keukenhof.nl.

Toukokuun alkupuolella tapahtuu

2.5.-30.9
Kumpulan kasvitieteellinen puutarha aukeaa

La 11.5.2019 klo 10–15
Kotipuutarha Versooo puutarhamarkkinat, Helsinki Konepaja Bruno, https://www.puutarhaliitto.fi/versooo/

16.5.2019 klo 15-19
Annalan taimitori, Helsinki
https://hyotykasviyhdistys.fi/tapahtumat/taimitori-2/  

19.5. klo 12-18:30
Roihuvuoren Hanami, Helsinki,
https://www.roihuvuori.fi/hanami/

Toukokuussa viheralan tapahtumien määrä räjähtää ja samalla myös monet nähtävyydet alkavat olla parhaimmillaan, kuten esimerkiksi Haagan alppiruusupuiston kukinta. Varaudu siihen, että toukokuussa ei voi valittaa tekemisen puutteesta 🙂

Kuisma Kyyhkynen, 1. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Muistan tehneeni peruskoulun neljännellä luokalla tulevaisuuden ammatinvalintatestin, joka tarjosi tuloksena arkkitehdin uraa. Testin tekeminen vei useita kymmeniä minuutteja, joten päätin pysyttäytyä saaduissa tuloksissa…niinkun olen tehnyt tähänkin päivään asti. Ainakin melkein. Kuulin ensimmäistä kertaa maisema-arkkitehtuurin opinnoista vasta lukion loppusuoralla. Muistan tunteneeni välitöntä kutsumusta alaa kohtaan varsinkin sen luonnonläheisyyden takia. Luonnontiedelukion käyneenä pidin loogisena valintaa pyrkiä Aaltoon maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Helpoin vastaus tähän olisi varmaankin kolmen viikon mittainen orientaatiojakso, mutta sitäkin enemmän olen pitänyt tähänastisen ohjelman monimuotoisuudesta niin koulutöiden kuin oheistoiminnan suhteen. Jokainen päivä on tarjonnut omat haasteensa ja tuonut jotain uutta pöydälle. Kirjaimellisesti.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
En ole vielä päässyt työskentelemään oman pääaineeni parissa yksittäisiä luentoja ja miittejä enempää. Uskallan väittää edellä mainituissa tapaamisissa laadun korvanneen määrän ja voin todeta vain odottavani innolla mitä tuleman pitää.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Mikäli ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevat kysymykset ja niiden parissa työskentely kiinnostavat, niin maisema-arkkitehtuuri on oikea ala. Omien kokemusteni pohjalta voin todeta kouluhengen olevan erittäin lämmin, ja kaikki fuksit on otettu tasavertaisesti huomioon.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Toivon etten kuulostaa liian naiivilta, mutta valmistuttuani tahtoisin päästä työskentelemään sellaisten projektien parissa, joiden kautta olen osana rakentamassa puhtaampaa lähitulevaisuutta.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Olin käymässä Istanbulissa vuoden 2015 keväällä ja tämän matkan aikana useamman ”rikkinäinen puhelin” -episodin kautta löysin itseni Gülhane Park -nimisestä puistosta Bosporinsalmen lounaisosan välittömästä läheisyydestä. Puiston värikkyys oli sokaista minut sen mahtavasta presenssistä puhumattakaan. Mittasuhteet olivat täysin ennenkokemattomat – pitäen mielessä että kyseessä oli julkinen puisto. Kävely puiston halki oli terapeuttinen kokemus, joka kosiskeli yhdenaikaisesti kaikkia aistejani.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Tähän kysymykseen en osaa vielä antaa yhtä oikeaa vastausta, mutta näen maisema-arkkitehtuurin (opintojen) olevan työväline, jonka avulla pyritään työstämään ympäristölle suotuisia ratkaisuja ihmisen ja luonnon välisessä vuorovaikutuksessa. Maisema-arkkitehti toimii ekologisten kysymysten parissa etsien pitkäaikaisia ratkaisuja luonnon hyvinvointia sivuuttamatta.

Kira Ulfves, 2. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Halusin opiskella pääkaupunkiseudulla ja pyrin ykkösenä arkkitehtuuriin ja kakkosena maisema-arkkitehtuuriin. Pääsin toisella yrityksellä opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Kurssit ovat mielenkiintoisia ja ihmiset super kivoja.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Toisen vuoden opinnot ovat todella kehittäviä ja oikeasti hyödyllisiä. Alkaa pikkuhiljaa ymmärtää, mitä maisema-arkkitehtuuri on.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Kurssit ovat mielenkiintoisia ja hyvin organisoituja. Opettajat ovat todella hyviä ja mukavia. Jos tykkää luovasta mutta teknisestä alasta ja haluaa vaikuttaa ympäristöön ja kaupunkikuvaan, on tämä oikea ala.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Haluaisin suunnitella yksityisasuntojen ja taloyhtiöiden pihoja.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Barcelonan Park Güell.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Ulkotilojen ja rakennusten välien suunnittelua.

Fredrika Hallenberg, 3. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Lapsuudenhaaveideni innoittamana satuin yläkoulun alussa googlaamaan arkkitehtuuriopintoja ja osuin Arkkitehtikillan sivuille, joilta löytyi pieni tietopaketti myös maisema-arkkitehtuurin opinnoista. Ajan kanssa tulin yhä varmemmaksi siitä, että juuri maisema-arkkitehtuuri on se ala, jota minä tahdon opiskella, sillä se kattaa niin laajasti minua kiinnostavia asioita, kuten esimerkiksi luonnontietoa, suunnittelua ja ongelmanratkaisutaitoja.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Tähän asti opinnoissa on ollut parasta jatkuvasti laajentuva käsitys alasta ja siitä, mitä kaikkea maisema-arkkitehti voi alallaan tehdä. Viime aikoina on alkanut tuntua, että ehkä oma identiteetti maisema-arkkitehtina alkaa pikkuhiljaa hahmottua ja se jos mikä on todella hieno tunne.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Monelta osalta tosi hyvältä, ala tuntuu omalta ja työkenttä mielenkiintoiselta. Olen kuitenkin itse hyvin kiinnostunut yhdyskuntasuunnittelusta, kaavoituksesta ja maankäytön suunnittelusta. Tämänhetkiset opinnot tuntuvat keskittyvän melko paljon puistosuunnitteluun, joka ei ainakaan toistaiseksi niinkään minua sytytä. Eli opinnot tuntuvat sekä hyvältä että vähän myös erittäin puuduttavilta.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Jos monipuolinen ja kasvava ala, jolla voi erikoistua melko moneen eri asiaan tuntuu omalta, voi maisema-arkkitehtuuri hyvinkin olla juuri sopiva valinta. Jos löytyy vielä kiinnostusta ulkoympäristöihin ja niiden parissa työskentelyyn, oli se sitten kaupunkia tai erämaata, voin suositella erittäin lämpimästi!

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Kuten aiemmin totesin, olen kiinnostunut melko isoista linjoista; yhdyskuntasuunnittelusta, maankäytön suunnittelusta, kaavoituksesta… Tarkka työnkuva ei tietenkään ole vielä selvillä, mutta erityisasiantuntijatehtävät maisema-arkkitehtuurin saralla kiinnostavat.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Onpa monimutkainen kysymys. Vastaan kuitenkin, ehkä tylsästi, että Tapiola. Siinä on toki muitakin, kuin vain rakastettavia puolia, mutta minulle (varmasti henkilökohtaisista syistä) monella tavalla Tapiola edustaa sellaista puutarhakaupungin ideaalia. Mutta Tapiola ehdottomasti siksi, että minulle siinä näyttäytyy se, kuinka kohde voi olla eritoten kaupunkisuunnittelua ja enemmänkin toissijaisesti maisema-arkkitehtuuria ja arkkitehtuuria.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Maisema-arkkitehtuuri on aukiot ja kadut ja näkymä ikkunasta, pitkospuut kansallispuistossa ja liikenneyhteydet ja hyvin (tai joskus myös huonosti) sijoiteltu levähdyspenkki merenrannalla ja hieno katutila, historiallinen puisto…

Eetu Mykkänen, 4. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Tänne päätyminen oli pitkä prosessi. Halusin varmaan ensin floristiksi, mutta jossain vaiheessa lukiota haave hioutui maisema-arkkitehdiksi. En kuitenkaan uskonut pääseväni sisään, joten päätin sen sijaan tavoitella muita haaveammattejani: hain sisään muutaman vuoden aikana ainakin biologialle, yleiseen kielitieteeseen, sosiologiaan, farmasialle, maantieteisiin, Itä-Aasian kieliin ja kulttuureihin… Puhuin ilmeisesti kuitenkin riittävästi maisema-arkkitehtuurista, jotta ystäväni kehottivat *kohteliaasti* hakemaan tai lopettamaan asiasta mussuttamisen. Hain, pääsin ja täällä ollaan.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Arkkitehtuurin laitoksella opiskelu itsessään on ollut yksi parhaista jutuista, mitä alanvalinta on tuonut mukanaan. Opiskelijoita on maltillisesti ja töitä tehdään intensiivisesti, jolloin oma vuosikurssi tulee tutuksi ja meininki on yhteisöllisempää kuin monella muulla alalla. Kursseista eniten olen nauttinut maisema ja alueiden käyttö -kurssista, jossa tarkoitus oli kehittää Jurmon saarta vastaamaan hiljenevän saariston haasteisiin. Kurssi oli hyvä muistutus suunnittelun eri mittakaavoista ja siitä, kuinka maisema-arkkitehtuurilla voi vaikuttaa. Aiheella tuntui olevan aidosti merkitystä paikallisille, ja samat teemat ovat löydettävissä monista muistakin hiljenevistä saaristokunnista.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Paremmalta kuin missään vaiheessa aiemmin. Alan olla sinut sen kanssa, että koulutus on käytännönläheisempi kuin useimmat muut alat yliopistolla ja kaikkea ei mahduta opettamaan näillä työtunneilla. Puuttuvat taidot voi täydentää sivuaineina ja vapaina opintoina muualta.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Kannattaa hakea. Tuoreimman tilaston perusteella ensisijaisista hakijoista otetaan sisään noin puolet, eli periaatteessa sisäänpääsy on paljon kuviteltua helpompaa. Käytännössä tilanne on toki hieman erilainen, mutta kenellä tahansa on mahdollisuudet sisään, jos vain motivaatiota on. Ala tarjoaa valtavasti erilaisia mahdollisuuksia eri mittakaavan työtehtävissä.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Saa nähdä. Pitkällä tähtäimellä haluaisin päästä käsiksi työtehtäviin, joilla on yhteiskunnallista tai selvästi mitattavaa paikallistason merkitystä. Suunnittelun mittakaavalla ei sinäänsä ole väliä, kunhan periaatteet työn taustalla ovat oikeanlaiset. Ohessa voisi puuhastella jotain runollista.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Lienee klisee, mutta varmasti joku monista valloittavista japanilaisista puutarhoista. Ehkä kokemuksena Suizen-ji tai Kōraku-en ovat olleet hienoimmat. Molempiin päätyminen oli enemmän tai vähemmän hallittua sattumaa ja seikkailua, joka lopulta palkittiin kauniilla ja omalaatuisella paikalla. Samalla maisema-arkkitehtuuri johdatti tutustumaan viehättäviin kaupunkeihin, joihin ei muuten olisi ollut asiaa.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Ulkotilojen suunnittelua (ja suunnittelematta jättämistä) ja niiden ymmärtämistä. Omasta kiinnostuksesta riippuen ala tuntuu sivuavan huoletta kaikkea kulttuurientutkimuksesta kaupunkisuunnitteluun ja kasvituntemuksesta kalustemuotoiluun.

Loviisa Luoma, 5. vsk

Miten päädyit opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria?
Minulla oli jo yläasteelta asti haaveena päästä opiskelemaan arkkitehtuuria, koska ajattelin että se on loistava tapa yhdistää taide ja tekniikka. Lukion ensimmäisen vuoden lopussa havahduin ilmastonmuutokseen ja muihin ympäristöasioihin, minkä jälkeen arkkitehdiksi hakeminen ei enää tuntunut yhtään sopivalta – en silloin nähnyt itselleni tulevaisuutta, jossa työssäni pystyisin vaikuttamaan ympäristöasioihin. Tästä muodostui pieni elämänkriisi – mutta onneksi oponi osasi vinkata hyvän ammatinvalintaan auttavan nettisivun. Sivustolla oli kysely, jonka lopputulemaksi sain kirkkaasti ensimmäiseksi vaihtoehdokseni maisema-arkkitehtuurin. Tämä oli ensimmäinen kerta kun kuulin koko alasta ja jo vähäisellä tutkimuksella se vaikutti minulle täydelliseltä – nyt löytyi ala, jossa saisin yhdistettyä taiteen, tekniikan ja ympäristön.

Mikä on ollut tähän asti opinnoissa parasta?
Opinnoissamme parasta mielestäni on se, että kaikista opiskelijoista muodostuu lopulta todella omanlaisiaan suunnittelijoita. Kaikilla on oma tyylinsä, prioriteettinsa ja mielenkiinnon kohteensa. Maisema-arkkitehtuuri käsittää niin laajan alan, että sen sisältä voi löytää juuri oman spesialiteettinsa. Toki alan laajuus myös tekee sen, että sen oman jutun löytäminen voi olla haastavaa.

Miltä maisema-arkkitehtuurin opiskelu tuntuu tällä hetkellä?
Tällä hetkellä maisema-arkkitehtuurin opiskelu on ollut minulla hieman taka-alalla, koska olen keskittynyt enemmän sivuaineopintoihini. Luen JOO-opintojen kautta Helsingin yliopiston puolelta ympäristöalan monitieteistä sivuainekokonaisuutta. Olen valinnut maantieteen sekä filosofian kursseja ja koen, että olen saanut niistä erilaisia näkökulmia moniin alani asioihin, verrattuna oman laitokseni kursseihin. Olen vasta maisteriopintojen alussa, mutta odotan kyllä jo ensimmäistä studiokurssiani – mielelläni opiskelen yhtä aihetta enemmän ja syvemmin kuin montaa pintapuolisesti. Vaikkakin ainahan tuntuu siltä, että ei ole tarpeeksi aikaa ja ei ehdi syventyä aiheeseen niin paljon kuin haluaisi tai niin kuin on kurssin alussa ajatellut.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka pohtivat maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmaan hakemista?
Meitä opiskelijoita on tullut tänne todella erilaisista lähtökohdista ja jokaisella on uniikit ajatukset siitä, miksi haluaa tulla opiskelemaan maisema-arkkitehtuuria. Siksipä en voi mitenkään summata kaikkia näitä ajatuksia yhteen – vaan voin vain vedota omiin ajatuksiini. Voin todentaa, että aiemmin mainitsemani taide, tekniikka ja ympäristö todellakin kohtaavat maisema-arkkitehtuurin ohjelmassa. Mutta haluan sanoa, että heti ensimmäisestä vuodesta lähtien minulle on auennut jatkuvasti, kuinka monipuolinen ala tämä on, ja kuinka erilaisia ihmisiä tällä alalla toimii. Maisema-arkkitehtuuri yllättää minut kerta toisensa jälkeen, ja on saanut minut ihastumaan alaan jo useampaan otteeseen.

Mitä haluaisit tehdä valmistuttuasi?
Tämä on kysymys, jota olen kysynyt itseltänikin jo kahden vuoden ajan. Lukiossa ajattelin, että tämä on se minun juttuni – minun alani. Haluan tehdä itselleni merkittävää työtä tämän alan kautta. Ajattelin silloin, että murehditaan detaljeista sitten, kun olen päässyt opiskelemaan. Ja nyt olenkin miettinyt täällä opiskellessani, että mitä ihmettä haluaisin tehdä valmistuttuani. Ja tällä hetkellä minulla ei vielä ole valmista vastausta. Tein kandidaatintyöni äänimaiseman näkökulmasta ulkotilojen suunnittelussa ja olen pohtinut samaa aihetta mahdolliseksi diplomityöaiheekseni, mutta en ole varma onko se juuri sitä mitä haluan. Samoin kuin jo lukiossa ollessani pohdin sitä, miten itse voisin tehdä ympäristön kanssa sellaista työtä, jonka koen merkitykselliseksi. Pohdintani jatkuu.

Mikä on sykähdyttävin tai ikimuistoisin kokemasi maisema-arkkitehtuurikohde?
Yksi ikimuistoisimmista kohteista minulle on Kööpenhaminasta löytyvä Valbyparken ja erityisesti tämän suuren puiston alueelta löytyvät teemapuutarhat. Ne muodostavat ikään kuin taidenäyttelyn, jossa pensasaidoilla rajatut puutarhat ovat yksittäisiä näyttelysaleja taidemuseossa, jossa jokaisessa salissa esitetään eri taiteilijan teos. Muistan kuinka seesteinen ja ihana atmosfääri siellä käydessäni oli.

Mitä on maisema-arkkitehtuuri?
Tämä on ehdottomasti hankalin kysymys. Maisema-arkkitehtuuri on omasta mielestäni jotain, joka yrittää parhaimmalla tavalla yhdistää ihmisen toiminnan ympäristön kanssa. Sanon ”ympäristön” enkä ”luonnon” kanssa sen takia, että ihminen on osa luontoa. Minä itse en halua mitään yhtä paljon kuin saada ihmisen ja muun luonnon yhteiseloa sujuvammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Maisema-arkkitehtuurin määritteleminen ilmentää mielestäni aina vastaajan näkemystä ja hänen ajatuksiaan siitä, mitä hän haluaisi maisema-arkkitehtuurin olevan, mihin suuntaan hän tätä alaa haluaisi viedä ja minkälaisena alana hän haluaisi maisema-arkkitehtuurin näyttäytyvän ulospäin. Mitä sinä sanoisit maisema-arkkitehtuurin olevan?

Vietin kevään 2018 Chilen pääkaupungissa Santiagossa bilateral-vaihdossa, Pontificia Universidad Católica de Chile -nimisessä yliopistossa, lyhyemmin La Católicassa. Valitsin Chilen, koska halusin jotain uutta ja eksoottista, eikä huteran espanjan kielen taidon parantamisestakaan ollut haittaa. Lisäksi halusin oppia miljoonakaupungin urbaaneista haasteista sekä tutustua paikalliseen luontoon ja maisema-arkkitehtuuriin. Lähdin siis lähinnä kieli- ja kulttuurivaihtoon, enkä esimerkiksi valinnut kohdetta yliopiston tai muiden suositusten perusteella. Pieni breikki tutusta pohjoisesta arjesta ja sen kiireistä teki hyvää, varsinkin kun vaihdon kurssit valitsi sen perusteella, ettei niitä voi tehdä Suomessa ja kun lomailtua sekä reissailtuakin tuli.

Odotukseni ennen lähtöä olivat kasvaa ihmisenä, palata takaisin levänneenä ja inspiroituneena, matkustella ja kansainvälistyä. Halusin oppia puhumaan espanjaa itsevarmasti ja kokea, miltä tuntuu elää täysin erilaisessa kulttuurissa. Ajattelin, että vaihdossa hengataan isolla muista vaihtareista koostuvalla porukalla ja biletetään paljon. Pelkäsin, että jotain sattuu tai että koti-ikävä riipii liikaa. Luulin, etten vaihtarina tutustu ollenkaan paikallisiin.

Lopulta vaihto-opiskelu kasvatti hurjasti. Joka päivä oli ikään kuin pientä taistelua Chilen byrokratiaviidakossa, jossa suomalaiseen sujuvuuteen tottuneella meinasi mennä monestikin hermot. Tiesin, että oppisin arvostamaan vaihdossa Suomea, mutten osannut aavistaa miten kummallisissa asioissa sitä nyt arvostankaan. Tuntuu helpottavalta, kun prepaidia ei tarvitse ladata apteekissa, kun vuokraa ei tarvitse maksaa käteisellä, kun hanan paine on just eikä melkein sopiva ja kun passin voi tilata netistä ja kätevästi noutaa muutaman päivän päästä R-Kioskilta. Energiansäästöstä, kierrätyksestä, demokratiaan luottamisesta, luonnonsuojelusta ja suhteellisen pienistä tuloeroista puhumattakaan.

Sanotaan, että kieltä oppii parhaiten asumalla maassa, jossa sitä puhutaan. Pitää paikkansa. Hoidin kaikki asiat espanjaksi, opiskelin espanjaksi ja puhuin kavereideni kanssa espanjaa. Näin ollen kielitaitoa karttui, ja sitä aion pitää yllä. Vaikka moni asia chileläisessä arjessani turhautti, opin myös asioita, joita mielelläni toisin suomalaiseen kulttuuriin. Kävin myös yliopistolla vaihtareille suunnatun Chilen kulttuuri -kurssin, ja nyt tunnen tietäväni enemmän Chilen kuin Suomen politiikasta, historiasta ja taloudesta. Siispä tavoitteeni kieli- ja kulttuurivaihdosta toteutui.

La Católica kilpailee Chilen parhaan yliopiston tittelistä Universidad de Chilen kanssa. Opiskelijat ovat rikkaita ja motivoituneita. Opetus olikin pääosin laadukasta, vaikka järjestelmällisempää ja aikataulutetumpaa se olisi kyllä saanut olla. Kurssien alussa ei jaettu minkäänlaista aikataulua tai listaa kurssin tulevista tehtävistä, vaan elettiin päivä kerrallaan. Eräällä maisema-arkkitehtuurin workshop-kurssilla opettaja antoi tuosta vaan viikon lisäaikaa aluksi sen takia, ettei itse ollut suunnitellut kurssin aikataulua etukäteen hyvin ja sen jälkeen siksi, että vain meidän ryhmämme sai palautettua ajallaan. Lisäksi monella kurssilla arvosanat olivat julkista tietoa kaikkien kurssilaisten kesken. Pääsääntöisesti kursseilla oli kuitenkin paljon tehtävää ja opetus inspiroivaa.

Vaihto ei onnekseni ollutkaan pelkkää biletystä, kuten olin luullut. Toki joillakin oli iso kaveriporukka, jonka kanssa oli helppo mennä baariin, kun suuren ihmismäärän kanssa on hankala lähteä museoon tai viikonloppureissulle. Itse lopulta arvostin sitä, että minulla oli muutama hyvä ystävä, joiden kanssa harrastin kulttuuria, kokkailin kotona, vietin iltaa ja kävin avartavia keskusteluja. Lopulta jokainen tekee vaihdosta omannäköisensä.

Mitä sitten opin? Maisema-arkkitehtuurista tai kaupunkisuunnittelusta olisin varmasti oppinut enemmän jäämällä Suomeen ja tekemällä studiokurssin, mutta pääpainoni vaihdossa olikin inspiroitua uudesta kulttuurista. Alamme on niin laaja ja monipuolinen, että voin varmasti hyödyntää näkemääni ja kokemaani jatkossa. Santiagossa on enemmän asukkaita kuin Suomessa, ja ilmansaasteet, eri asuinalueet köyhille ja rikkaille, ruuhkat ja kaupunkivihreän vähäisyys huono-osaisilla asuinalueilla ovat arkipäivää. Näin ollen suurkaupungin ongelmat mietityttivät monesti. Opin myös, että katolisissa maissa kaupunkipuistot ovat erityisen tärkeitä ihmisten henkisen hyvinvoinnin kannalta, sillä monesti muuta paikkaa kuhertelulle ei ole. Joskus tosin oli parempi kääntää katse muualle, jottei näkisi sellaista, mikä oman näkemykseni mukaan ei ole tarkoitettu päivänvaloon julkiselle paikalle.

Koin olevani turvassa koko vaihtoni ajan, vaikka lähdinkin lopuksi itsekseni reppureissailemaan Peruun ja Boliviaan ja vaikka monet chileläiset varoittivat Santiagon vaaroista, etenkin kun olin heidän mielestään niin blondi (ruskeat silmät ja ruskeat hiukset). Mitään ei siis sattunut, mitä nyt aurinkolasini varastettiin, ellen sitten itse jättänyt niitä huolimattomasti johonkin. Vaikka Suomi-ikävä kesää kohden kasvoikin, tuntuu, että vaihto hujahti ohi silmänräpäyksessä. Onneksi ehdin kuitenkin matkustelemaan Chilessä, Argentiinassa, Perussa ja Boliviassa sen lisäksi, että tutustuin Santiagoon, sen monimuotoisiin kaupunginosiin ja sitä ympäröiviin vuoriin. Kokemuksistani voisin kirjoittaa vaikka kuinka paljon lisää, mutta jos haluat kuulla enemmän, voin kertoa livenä vaikkapa pisco sourin tai chileläisen punaviinin ääressä.

Olivia Mahlio, 5. vuosikurssin maisema-arkkitehtuurin opiskelija ja Vistan ravistaja

Kesä odottelee miltei jo nurkan takana ja luonto on vihdoin herännyt pitkästä horroksestaan. Aurinkoisia kevät- ja kesäpäiviä ajatellen halusimmekin ravistajien voimin poimia Helsingistä muutamia tunnettuja sekä ei-niin-tunnettuja ulkoilukohteiden helmiä ja koota niistä lyhyet esittelyt. Kaikkia ihania kohteita emme valitettavasti millään saaneet mahdutettua listalle, mutta näilläkin tärpeillä nähtävää riittää joka hetkeen ja makuun perinteisistä puistoista luontopolkuihin. Miltä kuulostaisi esimerkiksi pyöräretki Kruunuvuoren hylätyille huviloille, treffit kukkivien koristeomenoiden täytttämällä Isokaarella tai kesäinen melontareissu vehreään Vartiosaareen?

1. TULLISAAREN KARTANOPUISTO

Itä-Helsingissä sijaitseva Tullisaaren (ent. Tuurholman) kartanopuisto on yksi suomen edustavimpia ja parhaiten säilyneitä maisemapuistoja. Silti tämä 46 hehtaarin kokoinen Helsingin Monrepos on monelle kaupunkilaiselle tuntematon paikka. Tullisaaren alue koostuu itäisestä kartanopuistosta ja läntisestä kansanpuistosta, ja alue on elänyt varsin monivaiheisen historian 1500-luvulta alkaen loistosta rappioon ja nykyiseen uuteen kukoistukseensa. Varsinaisen kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa 1950-luvulla, mutta alueella on jäljellä kaksi 1800-luvun lopulla rakennettua huvilaa: Aino Acktén ja Deckerin huvilat sekä niiden lisäksi upeita vanhoja puita, kuten hienoja tammia ja Suomen paksuimmaksi mitatut tervaleppä, metsälehmus ja puistolehmus.

2. KRUUNUVUOREN HYLÄTYT HUVILAT

Mikäli suuntaat retkelle Tullisaareen, samalla reissulla kannattaa ehdottomasti vierailla myös etelämpänä Kruunuvuorenrannassa. Kruunuvuoren vanhalla huvila-alueella on monia yli satavuotiaita hylättyjä huviloita, jotka ovat olleet tyhjillään jo vuosikymmeniä. Tämä aavemainen huvila-alue on hyvin kiinnostava paikka ulkoilla ja alueen rantakallioilta on huikeat näkymät kohti Helsinkiä ja sitä ympäröiviä saaria. Herttoniemen metroasemalta kulkee bussi 88 Kaitalahteen, jonka jälkeen Päätien päästä alkavaa kapeaa tietä pitkin pääsee kohti Kruunuvuoren hylättyjä huviloita.

3. ISOKAARI

Lauttasaaressa sijaitseva Isokaari on Helsingin ainoa puutarhakatu, jota reunustavat koristeomenapuut. Kadulla on kaiken kaikkiaan 130 koristeomenaa, jotka puhkeavat kukkaansa kesäkuun alkupuolella. Runsaasta koristeomenoiden määrästä voi kiittää edesmennyttä kaupunginpuutarhuria Bengt Schalinia (1889-1982), jonka suosikkikasveihin omenapuut kuuluivat. Tässä täydellinen kohde vaikka iltapäiväkävelylle!

4. KIRSIKKAPUISTO

Roihuvuoressa vesitornin kupeessa sijatseva vuonna 2007 perustettu Kirsikkapuisto on Suomen suurin koristekirsikkaesiintymä. Puistossa kasvaa yli 240 kirsikkapuuta, jotka puhkeavat vaaleanpunaiseen kukoistukseensa toukokuun puolivälissä. Kukinnan aikaan puistossa vietetään japanilaista hanami-juhlaa, joka tänä vuonna järjestetään lauantaina 19.5. klo 12-18. Kirsikkapuistossa vieraillessa kannattaa käväistä myös Roihuvuorentie 12–16 kohdalla sijaitsevassa Japanilaistyylisessä puutarhassa, josta löytyvät mm. mustan kilpikonnan sammalmetsikkö sekä sinisen lohikäärmeen puisto.

5. ALPPIRUUSUPUISTO

Huopalahden aseman pohjoispuolella sijaitseva Haagan Alppiruusupuisto eli rodopuisto on ainutlaatuinen kohde Helsingin puistojen kirjossa. Puisto on toiminut yli 40 vuotta Helsingin yliopiston kasvinjalostuksen koealueena ja alkujaan sinne istutettiin 3000 alppiruusuristeymää. Puistossa kannattaakin vierailla kesäkuun alkupuolella, jolloin alppiruusujen ja atsaleojen kukinta on yleensä parhaimmillaan.

6. TÄHTITORNINVUORI

Tähtitorninvuoren puisto on Helsingin ensimmäinen julkiseksi kaupunkipuistoksi perustettu viheralue ja edelleen monen kaupunkilaisen mielipuisto. Muinoin korkea mäki kauas merelle avautumine näkymineen on ollut osa Helsingin vartiovuorten ketjua. Puiston suunnittelijoita ovat olleet puutarha-arkkitehti Knut Forsberg (1827–1875) sekä kaupunginpuutarhuri Svante Olsson (1856–1941) ja tyyliltään se vastaa mannermaista saksalaista kaupunkipuistoa. Puisto on kasvilajistoltaan runsas, ja näin keväisin ihastusta herättävät erityisesti upeat sipulikukkaistutukset.

7. NISKALAN JA HALTIALAN LUONTOPOLUT

Haltialassa on joukko Keskuspuiston upeimpia luontonähtävyyksiä joihin voi tutustua luontopolkujen avulla. Haltiavuoren luontopolun varrelta pääset näkemään mm. Haltialan aarnimetsät sekä Haltianvuoren huipun. Metsäpolulla taas pääsee tutustumaan Haltialan metsäluontoon sekä sen hoitoon. Korpipolku tutustuttaa retkeilijät ennallistettuun metsään Haltialan ulkoilualueen sydämessä. Niskalassa on myös puulajipuisto, jonka puuvalikoimiin voi tutustua kolmea polkua pitkin. Pieni puisto sisältää noin 60 erilaista lehtipuulajia ja hurjat määrät ikivihreitä puita sekä ruohovartisia kasveja.

8. VUOSAAREN TÄYTTÖMÄKI

Vuosaaren täyttömäki on yksi Helsingin erikoisimmista virkistysalueista. Alue on nimensä mukaisesti entinen täyttömäki, josta on tämän vuosikymmenen aikana muokattu avoin luontoalue. Yli 60 hehtaarin kokoisen alueen korkein huippu on 60 m meren pinnan yläpuolella ja sieltä onkin hienot näkymät ympäri helsinkiä. Täyttömäellä on nähtävillä kaikenlaisia hauskoja pieniä yksityiskohtia, kuten “istutettuja” keloja ja Lasipalatsin luona kasvaneen vanhan piilipuun kanto, mikä tuotiin täyttömäelle 2.8.2007.

9. KALLAHDENNIEMI

Kallahdenniemen maisemanmuodostelmat ja luonto moni- puolisuudessaan luovat yhdessä ainutlaatuisen tunnelman, jota ei löydy muualta Helsingistä. Kallahden tyven harjuselänne, Kallahdenharju, on rauhoitettu erillisenä luonnonsuojelualueena ja sisältää Helsingille hyvin epätyypillistä karua ja valoisaa männikköä. Kallahdenniemen kärjessä sijaitseva maannousemaniitty on myöskin mielenkiintoinen suojeltu luontokohde ja otollinen paikka myös lintuharrastajille muuttoaikoina.

10. VARTIOSAARI

Itä-Helsingissä sijaitseva Vartiosaari on kukoistava saari, missä yli 80% saaren metsistä on todettu arvometsiksi ja luontotyyppien määrä saarella on suuri. Vanhoja huviloita vartiosaaressa on jopa 57. Vartiosaaren huviloita ja upeaa luontoa voi kokea kulkemalla saaressa olevia polkuja ja luontopolkuja pitkin. Kesäisin Idän saaristoreitillä kulkee muutamia veneitä päivässä ja yksi reitin pysäkeistä on Vartiosaaressa. Hyppää matkaan mukaan joko Hakaniemestä, Herttoniemestä, Laajasalosta tai Vuosaaresta. Vartiosaareen voi myös meloa vuokraamalla Vuosaaresta kajakin tai kanootin. Talvisin Vartiosaareen pääsee myös jäitse.

Lähteet: http://www.vihreatsylit.fi

Olen.. Meeri Pitkänen.
Vistassa tehtäväni on.. toimia puheenjohtajana.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. juonut liikaa kahvia, valvonut turhan useita öitä ja oppinut silti panostamaan niihin asioihin, jotka ovat minulle elämässä tärkeitä.
Viimeksi inspiroiduin.. aurinkoisesta säästä.
Salainen taitoni on.. vihersmoothieiden ja -mehujen teko.
Unelmaduunini olisi.. sellainen, jota voi tehdä mistä päin maailmaa tahansa ja joka vaikuttaa positiivisesti muiden ihmisten arkeen.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin horisontti.

Olen.. Sera Remes.
Vistassa tehtäväni on.. varapuheenjohtaja (ja kahvivastaava!).
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. kokenut lafkalla täysin uudenlaisia epätoivon ja toki niistä seuraavia onnistumisen hetkiä.
Viimeksi inspiroiduin.. varmasti jostain hyvästä keskustelusta, tai ihmisestä jolla on huippu asenne johonkin asiaan.
Salainen taitoni on.. vielä täysin salassa (otan vastaan ehdotuksia).
Unelmaduunini olisi.. inspiroivassa ja monipuolisessa työyhteisössä luova duuni, jossa suunnitteluprosesseja ja omaa ajattelua haastettaisiin.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin betskuu.

Olen.. Ella Prokkola.
Vistassa tehtäväni on.. toimia sihteeri-tiedottajana.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. rakastunut maisema-arkkitehtuurin mahdollistamiin maailmoihin joka päivä hieman lisää.
Viimeksi inspiroiduin.. Björkin Utopia-levystä ja Hanasaaren voimalaitoksen edustalla merijään päällä hiihtävistä helsinkiläisistä.
Salainen taitoni on.. tehdä musiikkia ja soittaa analogista syntetisaattoria viiden hengen yhtyeessä.
Unelmaduunini olisi.. etsiä vastauksia niihin olennaisiin kysymyksiin: mitä on luonto ja mikä on ihmisen paikka universumissa?
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin sadepuutarha kolmannen sukupolven kaupungissa.

Olen.. Katja Leppäranta.
Vistassa tehtäväni on.. olla rahastonhoitaja.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. houkutellut kaikki perheenjäseneni lukemaan ääneen Demin salaista palstaa, laskenut pyöräilijöitä sateessa ja ostanut liikaa viivoittimia.
Viimeksi inspiroiduin.. luminietoksista, aamuauringosta ja tarinoivasta luennoitsijasta.
Salainen taitoni on.. osata lettutaikinan ohje ulkoa.
Unelmaduunini olisi.. päästä kokeilemaan ja kokemaan monenlaista.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin rantalaituri.

Olen.. Isabella Rauh.
Vistassa tehtäväni on.. olla vaihtarivastaava.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. etsinyt järkeä, käynyt hulluuden partaalla ja löytänyt entistä avaramman maailman.
Viimeksi inspiroiduin.. kun näin auringon laskevan hangilla.
Salainen taitoni on.. hevoskuiskaus.
Unelmaduunini olisi.. kahvilanpitäjä-arkkitehti ja elokuva-ohjaaja.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. antaisin ajan patinoida pintani enkä koskaan murehtisi menevää tai tulevaa.

Olen.. Emilia Hiltunen.
Vistassa tehtäväni on.. ekskursiovastaava, ja tällä hetkellä työn alla onkin Vistan syksyn ekskursio.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. oppinut juomaan kahvia ja punaviiniä, ja valvonut aivan liian monta yötä.
Viimeksi inspiroiduin.. auringonpaisteesta ja orgaanisista muodoista.
Salainen taitoni on.. vuohenjuuston valmistaminen.
Unelmaduunini olisi.. jotain luovaa, inspiroivaa ja kansainvälistä, tietysti hyvässä seurassa.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin rantakaislikko.

Olen.. Sofia Kangas.
Vistassa tehtäväni on.. edunvalvonnasta ja maisema-arkkitehtuurin opintoihin liittyvistä asioista huolehtiminen.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. päätynyt lukuisiin uusiin, kiinnostaviin paikkoihin, oppinut pukeutumaan säähän kuin säähän ja alkanut kuvailla asioita epätavallisilla adjektiiveilla (pehmeä kallio, liilahtava keltainen jne.).
Viimeksi inspiroiduin.. koulumatkalla metroasemien heijastavista pinnoista
Salainen taitoni on.. säveltäminen, pöytälaatikostani löytyy mm. yksi jousikvartetto
Unelmaduunini olisi.. suunnitella uusia lempipaikkoja, oivaltavia kaupunkitiloja, upeita luontokohteita ja samalla pelastaa maailma ympäristökatastrofeilta.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin polku.

Olen.. Anni Vuorikari.
Vistassa tehtäväni on.. toimia somettajana eli päivittään Vistan instagram-tiliä @vista.ry
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. omien pienoismallieni materiaalit löytänyt kierrätysastioista, luonnosta tai tuttujen nurkista käyttämättöminä.
Viimeksi inspiroiduin.. hiihtoretkellä talvisesta metsästä.
Salainen taitoni on.. jousiammunta.
Unelmaduunini olisi.. työskennellä ympäristön ja ihmisten hyväksi.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin varvikko ruskan aikaan.

Olen.. Marika Luostarinen.
Vistassa tehtäväni on.. MARK:in johtokunnan opiskelijaedustaja.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. menettänyt yöunia, mutta olen oppinut sitäkin enemmän.
Viimeksi inspiroiduin.. kotipihassani kun aurinko valaisi jäätyneiden puiden ja pensaiden oksat ja lumihangen kirpeänä pakkasaamuna.
Salainen taitoni on.. moshaaminen.
Unelmaduunini olisi.. kansainvälistä ja ihmisten elämää parantavaa.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin merenrantakallio. Lyhyessä ajassa pysyvä mutta ajan saatossa ympäristön hiljalleen muokkaama.

Olen.. Anniina Norpila.
Vistassa tehtäväni on.. vastata yrityssuhteista.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. Miestentiellä vietettyjen vuorokausien ja maastokäyntien lomassa ymmärtänyt, että maisema-arkkitehti on Batman ja arkkitehti Robin.
Viimeksi inspirouduin.. Floridan rantabulevardeista.
Salainen taitoni on.. nokkahuilunsoitto.Unelmaduunini olisi.. suunnitella super siistejä ulkotiloja, joissa kaikki tykkäisi hengailla!
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin tuulessa kevyesti huojuva heinikko.

Olen.. Olga Juutistenaho.
Vistassa tehtäväni on.. toimia laitoksen koulutusryhmässä halloped-tehtävissä.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. päässyt ekskuilemaan moniin kiinnostaviin kulttuureihin sekä oppinut arvostamaan Century Gothic -fonttia.
Viimeksi inspiroiduin.. shoppaillessani kaktusta kotiin.
Salainen taitoni on.. intialainen ruoanlaitto.
Unelmaduunini olisi.. luonteeltaan monitieteistä, kansainvälistä ja luovaa.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin jälkiteollinen kaupunkipuisto.

Olen.. Eetu Mykkänen.
Vistassa tehtäväni on.. huolehtia yhdessä Siirin kanssa Vistan jäsenten virkistäytymisestä.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. silloin tällöin käynyt lafkallakin.
Viimeksi inspiroiduin.. Modest Mousen kappaleiden banjo-osuuksista.
Salainen taitoni on.. yksipyöräisellä ajaminen.
Unelmaduunini olisi.. sarjakuvataiteilija.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin avokallio.

Olen.. Siiri Mikola.
Vistassa tehtäväni on.. huolehtia yhdessä Eetun kanssa Vistan jäsenten virkistäytymisestä.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. löytänyt sisäisen motivaation opiskeluun.
Viimeksi inspiroiduin.. avantouinnista.
Salainen taitoni on.. käydä nukkuessani keskusteluja hereillä olevien ihmisten kanssa. Tosin en muista niitä herätessäni.
Unelmaduunini olisi.. suunnitella puutarhoja avaruusasemille.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin kotipihlaja.

Olen.. Olivia Mahlio.
Vistassa tehtäväni on.. ravistaa ravisuttavia juttuja yhdessä kahden muun loisteliaan ravistajatätösen kanssa.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. löytänyt maisema-arkkitehtuurista juuri sen oman jutun.
Viimeksi inspiroiduin.. tänään kävellessäni Santiagon vihreitä katuja pitkin kotiin. Olen kevään vaihdossa Santiago de Chilessä ja täällä on tosi nättejä katuja ja puistoja!
Salainen taitoni on.. yrittää pelastaa maailma arjen pienillä teoilla.
Unelmaduunini olisi.. monitieteisessä työyhteisössä monipuolisten työtehtävien parissa työskentely.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin kierrätysmateriaaleista valmistettu katukaluste.

Olen.. Eveliina Kunnaton.
Vistassa tehtäväni on… toimittaa vistan verkkojulkaisua Ravistaa.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. tehnyt kaikenlaista omituista, kuten kerännyt taidejaksolla kahden viikon ajan kaikki roskani talteen ja tehnyt niistä omakuvani.
Viimeksi inspiroiduin.. selatessani työpaikan kirjahyllyn maisema-arkkitehtuurikohteita esitteleviä kirjoja.
Salainen taitoni on.. että tunnistan ja muistan hyvin monien iskelmäbiisien sanoja.
Unelmaduunini olisi.. päästä toteuttamaan kilpailuvoiton tuloksena jokin kiinnostava ja monipuolinen kohde hyvällä porukalla.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin corten-teräksinen istutusallas.

Olen.. Hanna Poutanen.
Vistassa tehtäväni on.. toimia ravistajana eli Vistan lehden toimittajana.
Tähänastisen opiskeluni aikana olen.. mm. juonut liikaa kahvia, käynyt ekskursiolla seitsemässä eri maassa ja kerännyt varpuja lafkan takapihalta kahdelta yöllä.
Viimeksi inspiroiduin.. kuunnellessani La la land -elokuvan soundtrackia.
Salainen taitoni on.. moonwalking.
Unelmaduunini olisi.. näin laveasti sanottuna jokin kiinnostava, monialaisessa työryhmässä toteutettava suunnitteluprojekti.
Jos olisin jokin maisemaelementti.. olisin kumpuileva poutapilvi.

Haluaisitko vaikuttaa siihen, millainen Vista on vuonna 2018? Tule mukaan Vistan toimijaksi! Tässä perustietoa, pestien esittelyt ja muuta hyödyllistä informaatiota:

Mikä on Vistan toimija?

Vistan toimijat = hallitus + muut toimihenkilöt eli toimarit

Miksi minun kannattaisi hakea Vistan toimijaksi?

Vista on mainio tapa päästä syventymään maisema-arkkitehtuuriin ja saada niin sanotusti jalka oven väliin: tapahtumissa ja niitä järjestäessä pääsee tutustumaan lukuisiin eri vuosikurssien opiskelijoihin, alumneihin ja mahdollisesti tuleviin työnantajiin, sekä muihin saman tai samankaltaisten alojen opiskelijoihin Suomessa ja ulkomailla.

Vistan toimijana pääset parhaiten vaikuttamaan siihen, millainen Vista on vuonna 2018! Esimerkiksi kuluneena vuonna Vistasta on tullut entistä kansainvälisempi, nettisivuja on paranneltu ja uusia tapahtumia on kehitetty ja jo unohtuneita elvytetty. Jatketaanko samaan malliin vai keksitäänkö jotain uutta? Mitä enemmän aktiivisia toimijoita mukana on, sitä aktiivisempi myös Vista on ja sitä enemmän saadaan järjestettyä kaikkea kivaa ja jännää!

Järjestötoiminta näyttää varsin mainiolta myös CV:ssä! Vistan toimijana myös oppii paljon, vähän pestistä riippuen muun muassa ryhmätyötaitoja, sosiaalisia taitoja, esiintymistä, johtamista, tapahtumien suunnittelua ja järjestämistä, yhdistystoimintaa, koulutuspolitiikkaa, viestintää ja kirjoittamista, tarkkuutta ja huolellisuutta, kielitaitoa, aikatauluttamista, pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta, organisointia… Mitä aktiivisempi olet, sitä enemmän saat toiminnasta irti!

Kaikesta tästä monipuolisuudesta huolimatta ei tarvitse pelätä, että kyseessä olisi liian iso nakki. Pestejä on tarjolla erikokoisia, mutta suurimmatkaan hallitushommat eivät vaadi välivuotta, luopumaan muista harrastuksista tai edes jättämään mallilukkarin mukaisia kursseja väliin.

Ja ennen kaikkea, Vistan toimijana on kivaa! Pääset edustamaan ja edistämään maisema-arkkitehtuurin tärkeää asiaa ja puuhailemaan kaikenlaista hauskaa vanhojen kavereiden ja uusien tuttavuuksien kanssa. Todennäköisesti päädyt tilanteisiin ja paikkoihin, joita et vielä nyt osaa edes kuvitella!

P.S. Bonuksena myös se, että hallituslaiset saavat wappuna sprayta erityisen tyylikkään oranssin lehden haalarinlahkeen maisupuuhun.

Mitä eroa on hallituksella ja toimihenkilöillä?

Hallituslaiset osallistuvat Vistan hallituksen kokouksiin, joten he sitoutuvat Vistan toimintaan astetta enemmän kuin muut toimarit. Käytännössä ero on kuitenkin melko häilyvä, toimaritkin voivat mainiosti esimerkiksi osallistua kokouksiin ja järjestää tapahtumia.

Millaisiin pesteihin voin hakea? Mikä voisi olla sopiva pesti minulle?

Pääaineella, vuosikurssilla tai aiemmalla yhdistyskokemuksella ei ole väliä, kunhan maisema-arkkitehtuuri on lähellä sydäntäsi! <3 Mikään pesteistä ei vaadi sen kummempaa erikoisosaamista tai kokemusta, apua kyllä saa ja taitoja ehtii oppia ja opetella matkan varrella. Voit siis mainiosti hakea mukaan, olit sitten fuksi tai lähes valmistunut maisteriopiskelija, kunhan sinulla on intoa ja mahdollisuus sitoutua pestiisi vuoden 2018 ajaksi.

Pestejä on tarjolla niin monenlaisia, että jokaiselle vähänkään kiinnostuneelle löytyy varmasti sopiva pesti, ja jos sellaista ei vielä ole, niin sen voi keksiä itse! Pestejä voi ja kannattaa yhdistellä ennakkoluulottomasti oman mielenkiinnon mukaan. Kannattaa myös muistaa, että Vistan pestit ovat varsin joustavia: käytännössä erityisesti hallituslaiset esimerkiksi järjestävät tapahtumia yhdessä ja tarvittaessa auttavat toisiaan. Sinun ei tarvitse edes päättää ennen vaalikokousta, mihin pestiin haluaisit, riittää, että tiedät olevasi kiinnostunut!

—

Vistan hallitukseen valitaan sääntöjen perusteella ainakin seuraavat toimijat:

Puheenjohtaja

Puheenjohtaja eli puhis valmistelee kokoukset ja johtaa niiden etenemistä. Puhis hallitsee Vistan kokonaiskuvan ja jakaa tehtäviä muille hallituslaisille ja toimareille. Puheenjohtaja pääsee myös kurkistamaan laitoksen ja ARTSin kulissien taakse, sillä hän osallistuu laitoksen johtoryhmän kokouksiin ja dekaanilounaille yhdessä muiden ARTSin yhdistysten puheenjohtajien kanssa.

Varapuheenjohtaja

Varapuheenjohtaja auttaa ja tarvittaessa sijaistaa puheenjohtajaa.

Sihteeri

Sihteeri kirjaa kokouksessa käsitellyt asiat pöytäkirjaan sekä kirjoittaa tarvittaessa muitakin dokumentteja, esimerkiksi hakemuksia ja sähköposteja.

Rahastonhoitaja

Rahastonhoitaja pitää huolta Vistan varallisuudesta eli laatii vuoden budjetin, seuraa sitä, maksaa ja lähettää laskuja ja pitää huolta käteiskassasta ja merkkimyynnistä.

—

Lisäksi Vistaan valitaan 3-5 muuta hallituksen jäsentä sekä muita toimihenkilöitä. Seuraavaan listaan on koottu esimerkkejä mahdollisista pesteistä, mutta voit myös keksiä jonkin aivan uuden! Pesteistä voi valita yhden tai yhdistellä niitä ennakkoluulottomasti. Yhden pestin voi myös esimerkiksi jakaa kaverin kanssa.

Ekskursiovastaava

Ekskursiovastaava on päävastuussa excusta eli yhdestä Vistan vuoden suurimmista kohokohdista. Ekskursiovastaava hallitsee matkan kokonaisuuden ja järjestää tarvittavia tapaamisia ennen reissua, mutta muuten excun suunnittelutehtäviä voi jakaa ekskursion osallistujille.

Fuksivastaava

Fuksivastaava pitää huolen siitä, että uudet opiskelijat tuntevat olonsa tervetulleiksi Aaltoon ja Vistaan. Esimerkiksi orientaatioviikon Vistaillan järjestäminen kuuluu fuksivastaavan tehtäviin. Fuksivastaava tekee tiivistä yhteistyötä Arkkitehtikillan fuksisektorin kanssa.

Kahvivastaava

Kahvivastaava pitää huolen siitä, että maisuluokassa on jatkossakin tarjolla kahvia ja teetä. Rahat kahviin on saatu Vistan yhteistyöyrityksiltä, joten tämä pesti sopii mainiosti yhdistettäväksi yrityssuhdevastaavan tehtäviin.

Koulutusryhmän opiskelijaedustaja + varajäsen

Opiskelijaedustaja osallistuu koulutusryhmän kokouksiin ja pitää huolen siitä, että myös maisema-arkkitehtuurin opiskelijoiden näkökulma otetaan huomioon koulutukseen liittyvässä suunnittelussa ja päätöksenteossa.

KV-vastaava

KV-vastaava pitää huolta siitä, että Vistan toiminta on ymmärrettävää ja tavoitettavaa myös kansainvälisille ja englanninkielisille opiskelijoille. Kielitaito luonnollisesti plussaa, mutta tässäkään pestissä ei vaadita mitään kummallisuuksia, ja esimerkiksi puhumaan oppii parhaiten puhumalla.

MARKin johtokunnan opiskelijaedustaja

MARKin johtokunnan opiskelijaedustaja toimii linkkinä ja tiedonvälittäjänä Vistan ja MARKin eli Suomen maisema-arkkitehtiliiton välillä. Käytännössä opiskelijaedustaja osallistuu MARKin kokouksiin, järjestää yhteistyötapahtumia (esim. Vista meets MARK) ja välittää tietoa MARKilta Vistalle ja Vistalta MARKille.

Nettisivuvastaava

Nettisivuvastaava ylläpitää ja tarvittaessa myös päivittää ja uudistaa Vistan nettisivuja. Tehtävään vaadittavat taidot on helppo oppia, joten aiempaa nettisivu- tai koodauskokemusta ei tarvita.

Ravistaja

Ravistaja on Vistan Ravista-verkkojulkaisun päätoimittajia. Henkilökohtainen palo ilmaista itseään kirjoittamalla on plussaa, muttei välttämätöntä: tehtävää voi hoitaa myös etsimällä muita potentiaalisia kirjoittajia ravistamaan.

Tiedottaja / Somettaja

Tiedottaja pitää huolen siitä, että Vistan jäsenet ja muu maailma tietävät, missä mennään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Facebook-tapahtumien luomista, Vista-mail-sähköpostilistan ylläpitoa ja Instagram-tilille postailua.

Yrityssuhdevastaava

Yrityssuhdevastaava kerää Vistalle rahaa hankkimalla uusia sponsoreita ja pitämällä yhteyttä nykyisiin yhteistyöyrityksiin. Pestin voi mainiosti yhdistää esimerkiksi ystävyyssuhdevastaavan (= YYSVi) tai kahvivastaavan tehtäviin.

Ystävyyssuhdevastaava

Ystävyyssuhdevastaava pitää yhteyttä maisema-arkkitehtuurin ja muihin ympäristöön liittyvien alojen opiskelijoihin Suomessa ja ulkomailla.

Miten voin asettua ehdolle?

Ehdolle voi asettua vaalikokouksessa, joka järjestetään 22.11.2017 klo 17 Miestentie 3:n kahviossa. Jos haluaisit asettua ehdolle johonkin pestiin, mutta et pääse mukaan itse vaalikokoukseen, ota yhteyttä puheenjohtajaan.

Mistä voin kysyä lisää?

Vista on mukana AK:n pestikesteillä 13.11, tervetuloa mukaan!

Jos olet kiinnostunut jostain tietystä, yksittäisestä pestistä, kannattaa kysyä siitä enemmän suoraan pestin nykyiseltä toimijalta. Jos et ole vielä varma, mitä haluaisit tehdä, sinulla on kysymyksiä Vistasta yleensä tai haluaisit esimerkiksi ehdottaa kokonaan uutta pestiä, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi puheenjohtajaan. Vistan nykyiset toimijat ja yhteystiedot löytyvät täältä.

Save